perjantai 19. joulukuuta 2014

Flanelletista yövaippa


Aiemmin kerroin käyttäväni vauvan yövaippana lisäimuilla terästettyä vaippaharsoa, mutta sellaiset alkoivat jo jokin aika sitten käydä liian pieniksi tuhtien imulärpäkkeiden kanssa varustettuna. Niinpä oli aika joko ruveta ostamaan ihan oikeita yövaippoja, tai sitten tehdä niitä itse. Valitsin näiden välimuodon, ja tuunasin valmiista vaipoista hieman tuhdimmat paketit. Tässä vinkit, kuinka tein Imse Vimsen isoista flanelleteista taskulliset yövaipat - ompelukoneella. Saumurilla jälki olisi varmasti parempaa, mutta sellaista en omista! Samalla periaatteella voi tuunata myös pienemmät, vastasyntyneen flanelletit.


Omat flanellettini olivat käytettynä ostettuja, joten ne olivat moneen kertaan pestyjä, ja siksi kutistuneita. Aloitin ottamalla kaavat vaipasta isolle paperille, venytellen kunnolla kuminauhojen kohdalta. Näin sain selville, että vaipan päälle ja sisälle tarvitsisin kangasta noin 46 x 46 cm kokoisen palan saumavaroineen.

Vaipan päälle halusin kuviollisen joustofroteen, sisäpuolelle coolmaxin, josta tulisi myös samalla tasku. Sisimmäiseksi ajattelin vielä ommella kiinteän imun, joka olisi kaksinkertaista bambujoustofroteeta ja ihoa vasten coolmaxpintainen. Kankaat ostin uutena, joten ne kävivät ensin pesukoneessa vauvapyykin kanssa kutistumisen takia.


Kankaita leikatessa lisäsin summassa sentin saumavarat. Vaipan muotoiset palat leikkasin siis kuviofroteesta ja coolmaxista.



Ihan ensimmäiseksi leikkasin pesulapun takaa irti ja ompelin pätkän kuminauhaa flanelletin taakse keskelle. Myöhemmin huomasin, että tuhtien kankaiden takia tämä kuminauha ei pääse joistamaan kovin paljoa, mutta onpahan sekin mukana!


Koska flanelletissa on kiinni kiinteä imu edessä, olisi taskun suun oltava etupuolella - näin imun saa vedettyä ulos kuivattaessa. Leikkasin coolmaxista edestä saumavaran, eli noin sentin suiron pois hiukan imua leveämmältä alueelta. Tämän pätkän huolittelin tiheällä siksakilla - vaikkei coolmax purkaannukaan.



Coolmaxin ompelin kiinni flanelletin sisäpuolelle nurja puoli (sileämpi) flanellettia vasten. Ompelin flanelletin saumurireunan päältä - tämän vaiheen olisi voinut tehdä myös harsien, jos ei halua ylimääräistä saumaa valmiiseen vaippaan. Aloitin ja lopetin taskun suulle.


Halusin vaippaan tarrakiinnityksen, jota varten ostin Aplix-tarranauhaa 50 mm leveänä. Pehmeästä nauhasta leikkasin hieman flanelletin etuläppää lyhyemmän palan ja ompelin sen joustofroteiseen kappaleeseen.


Sitten ompelin joustofroteen coolmaxiin, joka siis oli jo kiinnitettynä flanellettiin. Ompelin nämä oikeat puolet vastakkain, aloittaen ja lopettaen taas taskun suulle. Ompelin siten, että sauma tuli ihan flanelletin reunan viereen, varoen kuitenkaan ompelemasta flanelletin päältä.


Käänsin vaipan ympäri taskun kautta niin, että flanelletti jäi kankaiden väliin.


Saumasin koko vaipan reunan vielä, jotta kankaat pysyvät nätisti.


Taskun kohdalta ompelin joustofroteen flanelletin reunaan kiinni.


Jotta joustofrotee ei venyisi käytössä piloille, ompelin vielä tarranauhan ylä- ja alareunan kiinni flanellettiin niin pitkältä matkalta kuin vapaavarrella mahtui ompelemaan - tässä kohtaa pitää muistaa vetää imu pois taskusta ja katsoa, ettei coolmax tartu mukaan myös!


Tarranauhan vastakappaleille katsoin sopivat kohdat vaipan takaläpistä, ja leikkasin nauhan kovapintaisesta puolesta sopivan muotoiset kappaleet. Pesun ajaksi tarrat on hyvä kiinnittää, joten leikkasin vielä pehmeästä nauhasta samanmuotoiset vastakappaleet.


Ompelin tarrat paikalleen - tässä ei haittaa, vaikka ompelee kaikkien kankaiden läpi.


Seuraavaksi hahmottelin paperille sisälle tulevan lisäimun. Tähän voi käyttää vaikka mainoslehtistä... Lisäimun mitoitin siten, että se on hiukan kapeampi ja lyhyempi kuin vaippa lainkaan vaippaa venyttämättä. Leikkasin imun osat kaksinkertaisesta bambujoustofroteesta ja coolmaxista lisäten noin sentin saumavarat.


Kappaleet ompelin yhteen siten, että coolmaxin ja froteen oikeat puolet tulivat vastakkain. Jätin suoran reunan ompelematta...


... ja käänsin imukappaleen sen kautta ympäri.


Tikkasin imun reunan muutaman millin päästä, jotta coolmax pysyisi aina ihoa vasten - kankaat rupesivat hiukan vetämään (saumuri olisi ollut tässä täydellinen!), mutta ei se ole käyttöä haitannut.


Ompelin imun suoran reunan vaipan takaosaan hiukan sinne lisätyn kuminauhan alapuolelle, noin puolen sentin päästä imun reunasta ja coolmax coolmaxia vasten, kuten yläkuvassa. Tässä vaiheessa huomasin, että tarrat olisivat voineet olla hiukan lyhyemmät - nyt imu tulee melkein niiden kohdalle jo.


Käänsin imun ja tikkasin yläreunan kahdesta kohtaa - parin millin ja noin sentin päästä reunasta. Näin saumavara jäi tikkien sisäpuolelle.


Vastaavia vaippoja tein yhteensä neljä, kaikki eri kuoseilla! Käytössä nämä ovat hiukan jäykkiä ja läpät ovat leveämmät kuin käyttämissäni "oikeissa" yövaipoissa, mutta toimivat hyvin. Taskuun lisään yleensä imun tai pari, ja vaipat ovat pitäneet loistavasti jopa 12 tuntia kestävien yöunien ajan. Harkitsin myös tuon flanelletin oman imun tuunaamista tuhdimmaksi, mutta toisaalta vaippa kuivuu nopeammin, kun siinä ei ole montaa kerrosta kangasta, vaan lisäimut ovat irrallisia.


Coolmaxista jääneistä tilkuista ompelin Tuttimaakarilta ostettuihin märkäpintaisiin liivinsuojiini sisukset, ja froteetilkuista voisi vielä tehdä vaikkapa pesulappuja...

tiistai 2. joulukuuta 2014

Pässinpökkimät vaippahousut eli PeePeet

Tämä vaippahousuohje on oikeastaan muunnoksen muunnos - alunperin Ruskovillan ohjekirjasesta löytyvään malliin on tehty jonkinmoinen muunnosversio Kestovaippayhdistyksen infosivustolle, ja minä tein oman versioni vielä tuosta versiosta! Nämä ovat siis tuota mallia hiukan isommat, ja ehkä vähän tukevammalle vauvalle paremmin sopivat. Itse tarvitsen villiksiä lähinnä yövaipan päälle varmuudeksi, joten tämmöiset reilunkokoisetkin menee, vaikka ovatkin vielä 6 kiloselle liian isot. Ohjehan on muuten sen verta helppo, että aloittelijakin varmasti osaa!


PeePeet


Koko: noin M
Valmiin työn mitat hiukan venyttäen ja pestynä: korkeus vyötärö-lahje 31 cm, korkeus vyötärö-haara 23 cm, lahkeen korkeus 8 cm, vyötärön ympärys 45 cm, lantion ympärys 55 cm, lahkeen ympärys 21 cm
Tarvikkeet: Novita Joki-lankaa mustaa ja valkoista 50 g kumpaakin
Puikot nro 5 tai käsialan mukaan (joko pitkät tai pyöröpuikot)
Mallineule: Ainaoikea: Neulo kaikki krs:t oikein.
Tiheys: 18 s ja 32 krs ainaoikeaa = 10 cm

Ohje: Luo valkoisella langalla 55 s ja neulo ainaoikeaa tasona, eli edestakaisin. Neulo 4 krs ja ota työhön musta lanka. Älä katkaise lankoja reunassa. Neulo mustalla 4 krs ja toista näitä kahta raitaa, kunnes raitoja on yhteensä 8.

Neulo vielä valkoisella 3 krs ja päättele seuraavan krs:n alussa 13 s (=42 s). Neulo päättelyn jälkeen 7 s, käännä työ, nosta 1 s neulomatta, neulo 6 s. Neulo krs:n alusta 14 s, käännä työ, nosta 1 s neulomatta, neulo 13 s. Jatka lyhennettyjä kerroksia näin, neuloen seuraavilla krs:illa aina 7 s pidemmälle: 21, 28 ja 35 s. Neulo sitten kaikilla 42 s:lla 1 krs ja vaihda mustaan lankaan. Neulo 1 krs kaikilla s:illa. Neulo lyhennetyt kerrokset nyt päinvastaisessa järjestyksessä: neulo 35 s, käännä työ, nosta 1 s neulomatta, neulo 34 s. Neulo seuraavilla kerroilla aina 7 s vähemmän: 28, 21, 14 ja 7 s.

Luo nyt krs:n päätteeksi haaraan 13 silmukkaa lisää ja jatka raidoituksia kuten alussa. Neulo ensin mustalla 3 krs luomisen jälkeen ja sitten 4 krs per väri, kunnes raitoja on keskikohdassa yhteensä 17.

Neulo vielä valkoisella 3 krs ja päättele seuraavan krs:n alussa 13 s. Toista sitten lyhennetyt kerrokset kuten aiemmin, ensin valkoisella, sitten mustalla langalla.

Luo haaraan taas 13 s lisää, neulo mustalla 3 krs ja sitten 4 krs per väri, kunnes raitoja on toisen lahkeen puolikkaassa yhteensä 9. Päättele kaikki s:t mustalla.

Vinkki: Neulo lopuista langoista villainen lisäimu. Luo esim. 18 s ja neulo ainaoikeaa niin pitkälle kuin lanka riittää. Päättele.

Viimeistely: Ompele sivusauma ja haarasauma kääntäen kappale keskeltä kahtia.


Pese valmiit housut ja lisäimu villalle sopivalla pesuaineella mieluiten käsin, haaleassa vedessä, ja huuhdo pesuaine hyvin pois. Veden voi puristella housuista varovasti rutistellen, mutta ei väännellen ja venyttäen. Mustasta langasta irtosi pesussa väriä, mutta ei tarttunut valkoisiin raitoihin.

Viimeistele housut vaikka heti pesun jälkeen lanoliinilla. Liota 1-2 rkl lanoliinia pieneen määrään kuumaa vettä. Kaada seos edelleen noin 1 litraan haaleaa vettä ja laita valmiiksi kastellut villahousut siihen. Anna lanoliinin imeytyä noin ½-1 tuntia ja huuhtele sitten housut hyvin. Rutistele enimmät vedet pois ja kuivaa ensin kiertämällä pyyherullan sisään ja sitten ilmavasti tasossa.





keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Uhmatöitä

Täälä arki jatkuu miltei jo rutiininomasesti, puuhastellen ja poikaa hoitaen. Sen nimeksi muuten tuli Aarno ja nyt se vielä nukkuu, joten koitan kirjottaa nopeasti. Käsitöitä olen koittanu tehä ehkä vähän uhmamielellä - minähän en ole sellanen äiti, jonka kaikki aika menee lastenhoitoon! Sen sijaan neuloskelenki lapselle kaikenlaista... Olen jopa hieman "innostunu" ompelukoneen kanssa oleilemisesta, tosin eniten siinä innostaa ne valmiit tuotokset, ei niinkään sen koneen kanssa taistelu (jota se välillä on).

Muutama vuosi sitte, ko olin vielä Kankaanpään opiston oppisopimusopiskelijana, kuvioin kankaankuviointikurssilla mustaan kankaaseen ihanan kissakuvion, muutaman erilaisen ja eri kokosen kappaleen. Yhestä kappaleesta tuli pieni kauppakassi (niitä vaikkapa apteekin pikkuostoksia varten, joista yleensä annetaan sellanen minipussi, jolla ei tee yhtään mitään sen jälkeen, ko ostokset on tuotu kotiin). Olen joskus jo sen ommellu pussiks, mutta nyt sain siihen jopa kahvat. Samalla kuvioilla sain tekastua myös neuletöille kuljetuskassin - tässä kuutamo on keltanen, ostoskassissa valkonen.


Tässä neulekassissa on sisällä vuori ja kaks taskua; toinen litteä ohjelappusia varten, ja toinen leveämpi tarratasku pikkutilpehöörille, kuten neulemerkeille tai apupuikoille.


Ompelin kassin kahvat noin 10 sentin päähän sen suusta, jotta sinne mahtuu pulleammatki työt, mutta vasta sen valmistuttua tajusin, että kahvoilla on toinenki kätevä käyttötarkotus:

Käännetään kahvat kassin suun yli vastakkaiselle puolelle...

...ja kassin suu käännetään kahvojen päälle - näin kassi pysyy auki ja tukevasti pystyssä, ko lanka juoksee sieltä!


Ja mikäs se tämä on? Se on yks työ, josta ajattelin repästä ohjeenki tänne, kunhan kerkiän. Kuviaki siitä pitäs saada käytössä, ja ylipäätään kokeilla myös itte, toimiiko se! Palaamme siihen myöhemmin.

Olenhan mie saanu muutaki jo aikaseksi; yhen pipon neuloin Aarnolle, vaihoin muutamaan vaippaan uudet tarrat, viimeistelin TAYS:iin lahjotettavaksi yhen pienen sukkaparin (näitä ois tarkotus tehä lisääki, ko ehtii, ja pistää sitte kerralla enemmän menemään). Vinkkinä niille, joilla ylimäärästä aikaa ja lankaa on: Facebookin ryhmässä TAYS:siin villasukkia kerätään vastasyntyneille lahjotussukkia, eli ei muuta ko puikot heilumaan! Vauvansukkiahan on helppo tehä myös ilman sitä kuuluisan hankalaa kantapäätä!

Tässä välissä olen ehtiny myös menettää neitsyyteni - nimittäin pakettiautomaatista lähettämisessä! Se oli oikein jännä tapahtuma, pistin kirppisostoksen menemään onnelliselle ostajalle. Samaisesta automaatista hain tänään Royalkestojen paketin, jossa tuli - uskokaa tai älkää - vaippakankaita! Olenko siis hurahtanu ompelemiseen niin kovasti, että alan ommella itte vaipatki? No en sentään ihan. Vihaan kuminauhojen ompelua, joten jo sen operaation ajatteleminen saa minut kieltäytymään kokonaisen vaipan ompelusta. Sen verran kuitekki meinaan tehä, että tuunaan hieman noita Imse Vimsen isompia (M/L) flanellettivaippoja ompelemalla päälle joustofroteen (niin ihania kuoseja!!), sisäpuolelle Coolmax-taskun, ja ihan päällimmäiseksi lisäimun bambujoustofroteesta Coolmax-pinnalla. Ehkäpä tuunailen myös sitä noiden kiinteää imua, mutta kokeilen eka näin. Tarkotus olis siis tehä neljä uutta yövaippaa. Yhen hommasin kirpparilta käytettynä sen aiemmin mainitun lisäksi, mutta totesin, että on ne vaan niin kalliita, että ei budjetti riitä useampaan. Kone siis surraamaan!

Nyt taidan ruveta tuota ohjetta naputtelemaan, vaikken sitä kumminkaan kerkiä tehä - eiköhän tuo Aarno kohta tuosta nouse jo kiljumaan...

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kestokuulumiset

Mulla on ollu tarkotus kirjotella tästä kestovaippa-arjesta meillä, ja nyt pistän tekstiä tulemaan!

Alotetaan ihan alusta, eli siitä, kun poika tuli kotiin. Osastolla käyttelin sieltä saatavia kertisvaippoja, koska kaikki oli muutekki niin uutta ja ihmeellistä, mutta heti kotiin tullessa vaihdettiin eka kestovaippa päälle! Ja sehän oli Imse Vimsen ehkä legendaarinen flanellette - hyvin sai taiteltua päälle, vaikka poika oliki tosi pienikokonen. Kuvasta nämä löytyy vasemmalta.


Kyseessä on sisävaippa, jossa riittää imuteho ilman lisäimuja yhdelle vaipanvaihtovälille, ehkä kahdellekin, jos tulee pienemmät pissat. Nämä on ulkonäöstään ja minun ennakkoluuloista huolimatta todellakin luottovaipat, joitten avulla pärjättiin aluksi, kun ei ollu niin pieniä taskuvaippoja. Lisäksi käytin taiteltua harsoa sisävaippana, ja taitteluna origami maitokakkastoppareilla. Molemmat tietysti tarvii kuorivaipat päälleen, ja alkuun ainoa kuori, joka meni pojan kapean masun ympäri oli tuo yläkulman tähtikuvioinen Bambino Mio -kuori 2-5 kiloselle. Lisäksi käytin itte tekemiäni hahtuvahousuja kuorena, ja myöhemmin meni tuo alanurkan Imse Vimse-kuori (3-6 kg), joka sekin on ulkonäkönsä tylsyydestä huolimatta ihan paras: hyvien kuminauhojen takia se muotoutuu hyvin päälle.

Yöllä käytettiin alkuun kertisvaippoja, siksikin, että vaippaa piti vaihtaa öisinkin tiheän kakkimisen vuoksi. Sittemmin rupesin kokeilemaan yövaippailua osittaisesti (vaihdoin aamuyöllä kertikseen), mutta parin kertisvaipan vuodon jälkeen päätin kokeilla kestoa ihan koko yöksi. Nyt menee yöt hyvin tämmösellä vaippasysteemillä:


Hyvä, tiheäkudoksinen harso (esim. Pippi, Ikea, Mam) taitellaan origamiksi. Takapuolelle, kolmion sisälle laitetaan leveämpi lisäimu, ei kuitenkaan ihan kolmion taitereunoihin yltävä. Imse Vimsen flanellitiima taitettuna tai pieni (frotee)taittoimu kolmion malliseksi taiteltuna menee hyvin.


Ennen harsopötkön taittelua lisätään iso, ohut taittoimu, tässä tapauksessa taitaa olla Disanan puuvillataitto, joka on vielä taitettu etupainotteisesti (pojat pissii vaipan etuosaan). Sitten harso ja taittoimu taitellaan yhdessä.



Päälle lisätään vielä kuivaliinapussiin laitettu lisäimu, joka on sopivan pituinen. Kuivaliinapussi tekee vaipan sisäpinnasta kuivan tuntuisen, vaikka se onkin märkä.


Aivan sisimmäksi tulee pala biohajoavaa riisipaperia, jonka tarkoitus on kerätä kakat ja helpottaa niiden poistamista - paperin kakkoineen voi huuhtoa vessasta. Käytän riisipaperia kaikissa vaipoissa, tosin en ihan noin isoja paloja päivällä. Eihän tämä ihan sataprosenttisesti kestoilun periaatteita tue, mutta en halua heittää kakkaisia vaippoja huuhtomatta pyykkikoriin, joten paperin takia käytän vähemmän vettä.


Harson puen päälle taitellen maitokakkastopparit reisiin ja kiinnitän paketin näpsyllä. Päälle laitan PUL-kuoren. Kuvassa Tots Botsin 0-kokoinen kuori, isomman harson kanssa käytän Hiliviksis-kuorta M-koossa.


Pojan kasvettua jo yli viiden kilon ollaan voitu siirtyä käyttämään enemmän taskuvaippoja - myös miesolennon iloksi. Sisävaippojen taittelu ei aina ihan onnistu vauvan potkiessa ja väännellessä... Hyväksi on havaittu äitiyspakkauksista tutut Muksut -taskuvaipat (vihreät) sekä TotsBots -taskut (oranssit). Hyvin menettelee myös Babycity/Babyland-tyyppiset one size-vaipat (muut kelta-vihreä-sininen), joskaan eivät ole ihan täydellisiä.


Imuista parhaiksi olen huomannu erilaiset itse tehdyt imut, joita olen sekä ostanu että ommellu. Vasemmalla on puuvillakankaisia imuja ja keskellä froteepyyhkeestä tehty. Valkoset kuuluu tuohon Tots Botsin taskuvaippaan, yleensä käytän niitä jonku ohuemman lisäimun kanssa (esim. nuo nallekuvioiset). Ja vielä sellainen kuivaliinatasku oikealla. Näiden lisäksi käteviä on erilaiset taittoimut, joita niitäki löytyy vanhoista puuvillakankaista ja pyyhkeistä ommeltuna sekä ihan oikeita mm. Imse Vimsen ja Muksujen taittoimuja. Ne on hyviä, koska kuivuvat pesun jälkeen nopeasti, varsinki jos on ohuita. Rainbow:n lisäimut on myös tosi hyviä.



Tämä ensimmäinen ihan oikea yösisävaippa kotiutui Tuttimaakarilta, mutta ei ole vielä ollut käytössä, koska se on M-kokoa (7-10 kg). Maltan tuskin oottaa, että pääsen tätä kokeileen, ja hommaamaan lisää yövaippoja; noiden isojen harsopakettien taittelu illalla on aika hankala homma, koska poika usein on silloin tosi kiukkunen. Tässä vaipassa on tasku, jossa on ulos vedettävä kiinteä imu, itte vaipasta löytyy imua, ja päällä on vielä kiinteänä yksi imu. Otin vaipan coolmax-sisustalla, koska ajattelin, että vauvan on kivempi viettää yö kuivapintaisessa vaipassa.

Tämä on muuten ainoa vaippa, jonka olen ostanu ihan uutena kaupasta. Muuten olen mettästäny kaikki vaipat netistä (huuto.net, Facebookin kestoiluryhmät ja Tori.fi), ja suurin osa on käytettyjä. Muutama on löytyny edullisesti myös käyttämättöminä, lähinnä nuo äitiyspakkauksen vaipat, joille ei monella ole käyttöä eikä halua kokeilla.

Yövaipan lisäksi tuolta Tuttimaakarilta meille tuli pari tuttinauhaa, bodyn jatkopaloja (jotta body menee kiinni kestovaipan ympäri) ja kuivaliioja kosteudenlevittäjillä. Nämä ovat siis lärpäkkeitä, joissa toisella puolella on coolmax-kangasta ja toisella (ilmeisesti) puuvillakangasta, ja se tekee märkäpintaisesta vaipasta kuivapintaisen, kun coolmax on vauvan ihoa vasten. Olen ruvennu noita käyttämään niiden flanellettien kanssa, jotka edelleen ovat kotikäytössä (harsoja käytän enää öisin ja taskuvaipassa imuna).


Ja yksi ihanuus, joka on vielä myös kokematta, on tämä unipussi, jonka löysin tarjouksesta senkin samaisesta verkkokaupasta. Tämä on varmasti kätevä tulevalla Lapin reissulla, jonne matkustetaan junalla ja jossa vauvaa odottaa ihan oikea kehto. Unipussin kanssa ei tarvita lisäksi peittoa, koska se on fleecekankainen, ja sinne mahtuu sisälle isompiki yövaippapaketti. Body vaan alle ja unten maille!

Vaippojen pesuun käytän tällä hetkellä Erisan-jauhetta kirjopyykille. Siinä ei ole zeoliittia, joka kuormittaa ympäristöä, ja se sisältää alle 5 % saippuaa, joka voi huonontaa kestovaippojen imutehoa. Huuhteluainetta en käytä ollenkaan (sekin huonontaa imua), mutta olen ajatellu, että vois seuraavilla pesukerroilla käyttää sen sijaan etikkaa, joka pehmentää kangasta. Varsinki puuvillakankaiset vaipanosat on ihan koppuraisia pesun jälkeen. Yleensä pesen kaikki vaipat 60 asteessa, mutta sillon tällön myös "keittopesussa", eli 90-95 asteessa. Linkoan ne useimmiten 800 kierroksella, jotta vaipat kestäis pitempään - tosin silloin niiden kuivuminen kestää kauemmin, joten välillä käytän 1000 kierrosta, jos on kiire saada kuivaksi.
























Vaippapyykki menee suoraan pyykkikoriin. Olen ommellu IKEAn pyykkivaunuun sopivan PUL-kankaisen pussin, joka siis on sisältä polyuretaanilaminoitu (muovipintanen), mutta hengittää silti. En huuhtele vaippoja ollenkaan ennen pyykkipussiin laittamista - ne voi sieltä kaataa helposti koneeseen koskematta niihin, eikä parissa päivässä ainakaan vielä ole syntyny pahoja hajuhaittoja. Toki vaippapyykkikori haisee, jos sinne nokkansa työntää, mutta miks niin pitäs tehä? Pyykkikassin saa helposti myös pestyä sillon tällön, jopa 90 asteessa tarvittaessa.


Ja vaippapyykille paras kuivauspaikkahan on ulkona. Meillä on parvekkeella oma teline niille, ja mustekalassa menee pikkupyykki. Näillä kosteilla säillä kuivuminen tosin kestää pirun kauan, joten yleensä nostan telineen sisälle edellisiltana seuraavasta vaippapyykin pesusta, että ehtivät kuivua. Pakkasellakin aion pistää vaipat pihalle, että raikastuvat! Lisäksi tuo ulkona kuivattaminen olis hyvä kaikelle pyykille, etenki ilmastoidussa asunnossa, koska ulkona kosteus haihtuu energiaa käyttämättä; sisällä ilmastoinnin on tehtävä töitä kosteuden poistamiseksi. Myönnän kyllä, että en jaksa viedä kaikkia pyykkejä kerrostalon pihaan narulle täältä kolmannesta kerroksesta, mutta ainaki vaipat on ekologisia!


Muita kestotuotteita meillä on nämä kankaiset pesulaput sekä "vanulaput". Pesulappuja käytetään lähinnä vauvan putsaukseen aamulla ja kylvyssä, ja vanulappuja sen silmien puhdistukseen aamusin. Lisäksi käytän pepun pesulappuja, joita olen ommellu harsosta: tiheä pepun peseminen juoksevan veden alla voi edistää vaippaihottumaa, ja koska pojalla sitä on ollu enemmän ja vähemmän, taputtelen pepun useimmiten lämpimään veteen kastetulla pesulapulla ja kuivaan kuivalla lapulla hyvin. Näin vaipanvaihto on myös helpompaa: pidän hoitopöydällä lämmintä vettä termospullossa, eikä siitä tarvi lähteä juoksemaan vessaan pesua varten.

Äidillä on käytössä kestoliivinsuojat, jotka kerran kokeiltuihin kertissuojiin verrattuna on kyllä paljon kivemmat pitää, ja kuukautisia varten kuukuppi (jota olen käyttäny viimeks vuosi sitten, sormet ristiin, ettei tarvi ihan pian ruveta käyttäänkään!). Jälkivuodon aikaan pidin jonku verran kestositeitä, mutta niitä mulla ei ollu tarpeeks, joten kertikset oli käytössä myös. Siteitä en muuten käyttäs, joten siks en viittiny ostaa niitä ihan hirveästi tuota muutaman viikon vuotoa varten.

Kotihommissa on käytössä siivousliinat ja keittiössä pöytärätti, joita en oikeastaan ees ole ajatellu kestotuotteiksi: meillä niitä on käytetty aina, eikä tulis mieleenkään ruveta pyyhkimään talouspaperilla pöytiä ja pölyjä.

Näin meillä! Hiukan jännittää kyllä, miten vaippailu jatkuu, mutta toivottavasti seuraviin kokoihin siirryttäessä ei tulis ongelmia. Sormet ristiin.