keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Uhmatöitä

Täälä arki jatkuu miltei jo rutiininomasesti, puuhastellen ja poikaa hoitaen. Sen nimeksi muuten tuli Aarno ja nyt se vielä nukkuu, joten koitan kirjottaa nopeasti. Käsitöitä olen koittanu tehä ehkä vähän uhmamielellä - minähän en ole sellanen äiti, jonka kaikki aika menee lastenhoitoon! Sen sijaan neuloskelenki lapselle kaikenlaista... Olen jopa hieman "innostunu" ompelukoneen kanssa oleilemisesta, tosin eniten siinä innostaa ne valmiit tuotokset, ei niinkään sen koneen kanssa taistelu (jota se välillä on).

Muutama vuosi sitte, ko olin vielä Kankaanpään opiston oppisopimusopiskelijana, kuvioin kankaankuviointikurssilla mustaan kankaaseen ihanan kissakuvion, muutaman erilaisen ja eri kokosen kappaleen. Yhestä kappaleesta tuli pieni kauppakassi (niitä vaikkapa apteekin pikkuostoksia varten, joista yleensä annetaan sellanen minipussi, jolla ei tee yhtään mitään sen jälkeen, ko ostokset on tuotu kotiin). Olen joskus jo sen ommellu pussiks, mutta nyt sain siihen jopa kahvat. Samalla kuvioilla sain tekastua myös neuletöille kuljetuskassin - tässä kuutamo on keltanen, ostoskassissa valkonen.


Tässä neulekassissa on sisällä vuori ja kaks taskua; toinen litteä ohjelappusia varten, ja toinen leveämpi tarratasku pikkutilpehöörille, kuten neulemerkeille tai apupuikoille.


Ompelin kassin kahvat noin 10 sentin päähän sen suusta, jotta sinne mahtuu pulleammatki työt, mutta vasta sen valmistuttua tajusin, että kahvoilla on toinenki kätevä käyttötarkotus:

Käännetään kahvat kassin suun yli vastakkaiselle puolelle...

...ja kassin suu käännetään kahvojen päälle - näin kassi pysyy auki ja tukevasti pystyssä, ko lanka juoksee sieltä!


Ja mikäs se tämä on? Se on yks työ, josta ajattelin repästä ohjeenki tänne, kunhan kerkiän. Kuviaki siitä pitäs saada käytössä, ja ylipäätään kokeilla myös itte, toimiiko se! Palaamme siihen myöhemmin.

Olenhan mie saanu muutaki jo aikaseksi; yhen pipon neuloin Aarnolle, vaihoin muutamaan vaippaan uudet tarrat, viimeistelin TAYS:iin lahjotettavaksi yhen pienen sukkaparin (näitä ois tarkotus tehä lisääki, ko ehtii, ja pistää sitte kerralla enemmän menemään). Vinkkinä niille, joilla ylimäärästä aikaa ja lankaa on: Facebookin ryhmässä TAYS:siin villasukkia kerätään vastasyntyneille lahjotussukkia, eli ei muuta ko puikot heilumaan! Vauvansukkiahan on helppo tehä myös ilman sitä kuuluisan hankalaa kantapäätä!

Tässä välissä olen ehtiny myös menettää neitsyyteni - nimittäin pakettiautomaatista lähettämisessä! Se oli oikein jännä tapahtuma, pistin kirppisostoksen menemään onnelliselle ostajalle. Samaisesta automaatista hain tänään Royalkestojen paketin, jossa tuli - uskokaa tai älkää - vaippakankaita! Olenko siis hurahtanu ompelemiseen niin kovasti, että alan ommella itte vaipatki? No en sentään ihan. Vihaan kuminauhojen ompelua, joten jo sen operaation ajatteleminen saa minut kieltäytymään kokonaisen vaipan ompelusta. Sen verran kuitekki meinaan tehä, että tuunaan hieman noita Imse Vimsen isompia (M/L) flanellettivaippoja ompelemalla päälle joustofroteen (niin ihania kuoseja!!), sisäpuolelle Coolmax-taskun, ja ihan päällimmäiseksi lisäimun bambujoustofroteesta Coolmax-pinnalla. Ehkäpä tuunailen myös sitä noiden kiinteää imua, mutta kokeilen eka näin. Tarkotus olis siis tehä neljä uutta yövaippaa. Yhen hommasin kirpparilta käytettynä sen aiemmin mainitun lisäksi, mutta totesin, että on ne vaan niin kalliita, että ei budjetti riitä useampaan. Kone siis surraamaan!

Nyt taidan ruveta tuota ohjetta naputtelemaan, vaikken sitä kumminkaan kerkiä tehä - eiköhän tuo Aarno kohta tuosta nouse jo kiljumaan...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti