Vauvan tossut - ohje

Ihastuin näihin vauvantossuihin Facebookin neuleryhmissä, ja ohjeena käytin Puikkojen polut-blogista löytyvää, joltain toiselta sivulta ilmeisesti käännettyä ohjetta. Lisäsin kuitenkin muutamien "konkarien" vinkkien mukaan tossuihin erilliset pohjat, jolloin kärjistä tuli pyöreämmät. Tuon alkuperäisen ohjeen avulla kun kärki jäi helposti pitkulaiseksi, ja epäilin myös tossun sopivuutta (sitä kun ei vielä voi testata).

Rustailen nyt selkeämmän ohjeen noiden pohjien kanssa tehtynä, niin kuin itse olen parhaaksi kokenut.

Tarvikkeet: Novita Wool-lankaa pohjaväriä noin 25 g, raitaväriä noin 10 g
Puikot: sukkapuikot (2 kpl) kokoa 3,5, tai käsialan mukaan
Virkkuukoukku 3-3,5
Esim. nappeja tai helmiä koristeeksi

Tee näin:

Luo 20 silmukkaa pohjavärillä ja neulo ainaoikeaa 12 cm. Päättele sitten reunasta alkaen 8 s. Päättelin itse seuraavalla tavalla: Neulo 1 s oikein löysähköksi silmukaksi, siirrä silmukka takaisin vasemmalle puikolle, neulo 2 s oikein yhteen, jälleen löysähköksi s:ksi, siirrä s vasemmalle puikolle, 2 s oikein yhteen, siirrä s vasemmalle, jne. Päättelystä tulee minusta nätimpi kuin ketjupäättelystä. Neulo krs loppuun.

Vaihda raitaväriin ja jatka neulomista 12 silmukalla.

Neulo raitavärillä: 1 krs oikein, 1 krs nurin, 1 krs oikein, 1 krs nurin.
Neulo pohjavärillä: 2 krs oikein, 1 krs nurin, 1 krs oikein

Toista nämä kaksi raitaa yhteensä 7 kertaa ja neulo vielä raitavärillä yksi raita, päättele työ sen viimeisellä krs:lla nurin ketjupäättelyllä.

Käännä raidoitettu osuus ainaoikean osuuden päälle alemman kuvan mukaisesti nurjat puolet vastakkain, ja ompele lyhyt sauma reunasta piilopistoin. Voit ommella myös oikeat puolet vastakkain muulla tavoin, jos haluat.

Neulo sitten pohjakappale. Luo pohjavärillä 6 s ja neulo 2 krs ainaoikeaa. Seuraavalla krs:lla lisää molemmissa reunoissa 1 s neulomalla s:iden välinen lankalenkki kiertäen oikein. Neulo 1 välikrs ja toista lisäykset. Jatka näillä 10 silmukalla, kunnes kappaleen korkeus on 7 cm. Kavenna sitten molemmissa reunoissa 1 silmukan päässä reunasta 1 s, alussa ylivetokavennuksella, lopussa 2 oikein yhteen. Neulo välikrs, toista kavennukset, neulo välikrs, päättele kappale.

Merkkaa pohjakappaleeseen kärjen ja kantapään rajakohta pujottamalla lanka tai lisäämällä jokin muu merkki 3 sentin päähän kärjestä (ei ole väliä, kumpi pää).

Käännä reunakappale nurinpäin ja ompele pohja kiinni oikeat puolet vastakkain (hox: kuvassa tossu oikeinpäin). Itse ompelin tikkipistoin n. 1 silmukan "saumavaralla", jotta tossu pyöristyy nätisti pohjasta. Ompele ensin kantapään puoli, alkaen reunakappaleessa raidoituksen päättymiskohdasta ja pohjassa merkkaamastasi kohdasta (kantapää on leveämpi puolisko).

Kärjessä raitaosuus on pitempi kuin pohjakappaleen reuna. Kiinnitä keskimmäinen raita pohjan kärjen keskelle nuppineulalla, jotta raidoitus tulee tasaisesti. Ompele edelleen tikkipistoin, mutta seuraavasti: Raitavärin raidan kohdalla laskosta raita reunasta neulalle ja pistä pohjassa lyhyen tikkipiston päähän edellisestä pistosta. Pohjavärin raidan kohdalla neulo pari tikkipistoa normaalisti. Näin raitavärin raidat menevät "sumpumpaan", ja kärki pyöristyy nätisti.

Käännä tossu oikein päin. Ota erillinen pohjavärin langanpätkä, ja kiinnitä sen pää raidoituksen alkamiskohtaan tossun päällipuolella. Kerää neulalle kaikki pohjavärin raidat reunoistaan ja kiristä sekä kiinnitä tiukalle.

Koristeeksi keskikohtaan voit laittaa napin tai helmiä, tai virkata kukkasen. Tähän pariin tein seuraavanlaiset kukkaset:

Kiedo lankaa sormen ympäri renkaaksi ja virkkaa siihen:

1. krs: 1 kjs, *1 ks renkaaseen, 4 kjs*, toista *-* yhteensä 6 krt, ps 1. ks:aan.

2. krs: ps 1:seen kjs-kaareen, 1 kjs, *1 ks, 1 pp, 2 kjs, 1 pp, 1 ks*, toista *-* jokaiseen kjs-kaareen, ps 1. ks:aan. Päättele.

Kiinnitä kukkaset vaikkapa napin tai helmen avulla tossuun.

Alkuperäisessä ohjeessa oli erilaiset kukkaset:

Kiedo lankaa sormen ympäri renkaaksi ja virkkaa siihen 10 ks. Kiinnitä krs lopussa ps:lla. Virkkaa 1 kjs, *1 ks ensimmäiseen ks:aan, (1 p, 1 kaksoisp, 1 p) seuraavaan ks:aan*, toista *-* yhteensä 5 kertaa, ps ensimmäiseen ks:aan. Päättele.

Kuvista ensimmäisessä on yksi tällainen kukkanen, toisessa kaksi kukaa päällekäin.

Ja näin söpöjä niistä tulee!

 

Tilulilulaa!

Kamalaa, mie en tajunnu, että nyt on jo lokakuu!! Siis vastahan oli kesä eikä tarvinnu ottaa takkia mukaan, ko lähti ulos, ja nyt ei pärjää ilman pipoa ja hanskoja! Miten??

Kuten näkyy, mie en pahemmin kattele kalenteria. Sen verran olen kattonu, että siivoustyöt päätty viime perjantaina, ja tämän viikkoa olen ollu vailla vakituista työtä. Ei se haittaa, ehtiipä tehä taas niitä keskeneräsiä käsitöitä, ja kirjottaa tänne. Eilen kävin tosin yhessä työhaastattelussa, sellasessa brodeerausfirmassa. Kivan olonen paikka, pieni perheyritys, jossa tuntu olevan hyvä ilmapiiri, ja työkin vaikutti mielenkiintoselta. En tiä, toinko sitä haastattelussa tarpeeksi hyvin esille, mutta kotona ajattelin, että voisin kyllä sopia sinne työntekijäksi... Se olis tosin vain vuodenvaihteeseen asti kestävä homma, eikä palkkakaan päätä huimaa, mutta mielelläni silti lähtisin kokeilemaan! Olis edes hiukan tätä omaa alaa sivuavaa työtä...

Käytiin miesolennon kans kävelyllä maanantaina aamupäivällä. Kävely kahestaan on jo sinänsä hiukan harvinaista (mie tykkään power walkata, miesolennon juttu on taas leisurely stroll - jonka lausuminen on muuten ehkä kamalinta ko ko englannin kielessä!), mutta tuo ajankohta yllätti minutki. Oli se tosin mukava herätys päivään, eikä tosiaankaan ollu ruuhkaa!

Löydettiin tommosia kivikasoja. Lieneekö nämä jotain Suomen muinaisjäänteitä, vaiko vain rakennustöistä unohtunutta jätettä? Kuka tietää...

Miesolento pelasti joskus kesällä leluhämähäkin autotieltä, ja asetti sen tuossa seuraavassa kuvassa olevan kiven lähistölle. Koitettiin ettiä sitä, mutta ilmeisesti joku lapsi on jo ottanu sen parempaan talteen, ja hyvä niin. Mie tosin olin sitä mieltä, että se on muuttanu asumaan tuohon kivenkoloon ja perustanu perheen jonku kivan tyttöhämähäkin kans, mutta kuulemma se on kaukaa haettu ajatus!

Muuten olen siis saanu aikaseksi käsitöitä. Tai no... En ole saanu mitään valmiiksi, mutta alotin taas yhen uuden! Nimittäin sellasen ihanan lämpimän villatakin talven varalle. On pakko tehä uus, ko aiemmat on niin valtavia päällä tämän hurjan laihdutuksen takia. Taitaa tulla vielä kalliiksi tämmönen, koska minun pitää käydä ostaan uus talvitakki (edellinen oli ko teltta) ja muutekki paidat alkaa olla pikkasen liian isoja. Housukoko ei ole pudonnu vielä ko yhdellä-kahdella numerolla, mutta pitäis niitäki varmaan pian hommata lisää... En valita, koska nyt on varmasti mukavampi käydä vaateostoksilla, ko sieltä oikeasti löytyy kivoja vaatteita, jotka vieläpä sopii päälle!

Uuden villatakin etukappale valmistumassa.

Tuon valmistuvan villatakin etukappaleisiin tulee ruudutus intarsiana, eli eräänlaisena kirjoneuleena. Malli on Novitalta. Tajusin tuota tehdessä, että en ole tainnu intarsiaa tehä oikeastaan koskaan mihinkään varsinaiseen työhön... Siinähän siis jokainen kuvio-osuus neulotaan omalta kerältä, mitä havainnollistamassa nuo kerät tuolla työn yläpuolella. Lanka ei kulje koskaan kuvion takana, eli kirjoneuleelle tyypillisiä lankajuoksuja ei synny, vaan värin vaihtokohdassa langat kierretään toistensa ympäri, jottei synny reikiä. Onneksi ostin tuon Debbie Stollerin neulontakirjan, koska muuten olisin varmasti ollu helisemässä noitten kerien kanssa (langat menee heti solmuun). Sankarineuloja nimittäin ei tee pieniä keriä pieniä kuvioita varten, vaan katkasee langasta noin sylyksen mittasen pätkän, joka on helppo vetää sotkeutuneesta lankasykkyrästä ulos! Toki lankaa tarvii silloin jatkaa usein (noissa salmiakkiruuduissa tarvin kaks sylystä per ruutu), mutta seki onnistuu helposti villalangalla: paksummalla langalla ohenna langanpäitä n. 5 cm:n matkalta, ohuessa ei välttämättä tarvi. Pistä ohennetut päät vastakkain ja kastele syljellä tai vedellä. Hankaa kämmenien välissä liitoskohtaa niin, että lämpiää - ja voilà! - olet huovuttanut langanpäät yhteen, eikä liitoskohtaa edes huomaa! Tosi kätevää!

Alotin samalla neulomaan myös tuon takin takakappaletta, johon ei tule kuvioita. Sitä voi tehä silloin, ko aivot ei jaksa miettiä noita kuvioitten vääntämisiä. Alotuksen tein italialaisella luomistavalla, joka onki oikeastaan aika helppo. Debbie Stoller viittasi samaan luomistyyliin putkimaisena luomistapana, ja sitähän se oikeastaan on: näyttää, niinku joustinneule vain jatkuis luomisreunan ympäri, ja lopputulos on tosi siisti. Kannattaa kokeilla!

Tiistaina kävin pitkästä aikaa kutomassa, siis ihan kangaspuilla. Täällä Nokiallahan on tuo tuttuakin tutumpi Väliasema, jossa siis suoritin ohjaustoiminnan artesaanitutkinnon oppisopimuksella. Siellä voi käydä kutomassa kuka vaan, loimet on valmiina puissa. Kutasin yhen maton eräälle kaverille tämän omista kuteista (siitä ei oikein saanu hyvää kuvaa, ko en viittiny avata rullalta), ja hetken mielijohteesta kävin illalla vielä kutomassa pannunalusia, kenties lahjoiksi tai tuliaisiksi jollekki...

Pannunalusrullasta tuli kivan värinen. Minun oli tarkotus ottaa kuva tuosta rullasta jo silloin ko se oli vielä puissa, ja otin illalla kameranki mukaan sitä varten, mutta niinhän siinä sitte kävi, että unohin kameran pyörän koriin! Muistin koko vempeleen vasta sitte ko olin lähössä ja oli tarkotus ottaa se kuva - eikä se tietenkään enää sielä korissa ollu! Sen tilalla oli lappu, jossa luki, että viereisen Hempankaaren työntekijä oli ottanu sen talteen, ettei joudu vääriin käsiin, ja voisin hakea sen sieltä. Eihän se enää illalla auki ollu, joten läksin sitte kotiin ilman kameraa. No, hyvä tosin, ettei sitä pöllitty. Tänään vasta kattelin sitte tätä blogia varten kuvia, ja huomasin, että sinne oli ilmestyny kuva, jota en ole itte ottanu! Lieneekö vahinko-otos?

Muita asioita, mitkä tällä hetkellä on "tapetilla": Pakko ruveta harrastaan jotain liikuntaa joka päivä, koska tuo iskiaksen tapanen vaivaa edelleen, eikä tykkää yhtään siitä, että istuskelee kotona koko ajan. Tänään ehkä hyötyliikuntana kävelen apteekille ostamaan lisää monivitamiinia...

Olen aivan ihastunu noihin puisiin koruihin, erityisesti plug-in korviksiin, joita muun muassa Crazy Factory myy! Varsinki nuo laserkaiverretut on tosi nättejä - vaikken ole vielä sellasta "must have"-kuviota löytäny. Mulla ois alennuspisteitäki just sopivasti, ei kai se haittaa jos tilaan, eihän?

Kuva Crazy Factor-verkkokaupasta.

Mulla on pyöriny viime aikoina kaks rimpsua päässä, enkä tiä miksi ja miten ne on mieleen tullukaan... Toinen on Muumeista löytyvä loitsu, jota Aliisan piti hokea: Milanossa, Saragossa, kanneloorum-lom, Barbarossa, tillin-tallin, tilulilulaa! Ja toinen on ilmeisesti lista konjunktioista, joita äikän tunnilla opeteltiin ulkoa tämän rimpsun avulla (ala-asteella jopa?): että, jotta, koska, kun, kuin, jos, vaikka, sillä, näet, nimittäin! Pelottavaa, miten hyvin tuollaset kumpuaa mieleen jostain monen vuoden takaa...

PS: Sain viimein uuden akun tähän minun läppäriin! Hyvin toimii taas! <3

Syksykuulumisia

Värikästä syksyä! Täälä "etelässäki" on puut värjäytyny niin ihanan ruskan värisiksi, että olen ottanu varmaan kymmennittäin kuvia vain lehdistä ja puista ja kaikesta muustaki kivan värisestä... Niitä postauksen lopussa sitte!

 Ilmojen kylmetessä on ollu kiva taas neuloa tuon ristipistotyön valmistuttua, ja syksyn kunniaksi ostin uuden neulontakirjan, ko myöhästyin bussista ja eksyin Suomalaiseen kirjakauppaan. Olen ennenki tuota kattellu, mutta nyt oli pakko napata se mukaan viimein. Parikymppiä ei kuitenkaan ole paljon noin paksusta ja laajasta opuksesta. Kyseessä on siis Debbie Stollerin Stitch'n Bitch -sarjaan kuuluva Sankarineulojan käsikirja, jossa on todella monipuolisia neuleohjeita- ja vinkkejä hieman kokeneemmille neulojille. Kirjotustyyli on moderni ja rento, eikä mitään tiukkapipolinjaa (äkkiseltään bongasin myös joitain vinkkejä, jotka saattas nostaa kunnon tiukkisneulojan tukan pystyyn). Tälle tulee varmasti paljon käyttöä, vaikka kuvia olisin kaivannu kyllä enemmän.

 Ekana vinkkinä käyttöön tuosta pääty ns. pelastusregas, jota voi käyttää pitsineuleessa. Se on siis erivärinen, liukas ja pitkä lanka, joka pujotetaan puikolla olevien silmukoiden läpi, ja jatketaan neulomista normaalisti. Lankaa siirretään mallikerran tai esim. 6-10 kerroksen jälkeen eteenpäin. Jos tulee virhe tai silmukat putoaa puikolta, voi ihan huoletta purkaa ja poimia sitte tuolta pelastusrenkaalta silmukat takasi puikolle, ja jatkaa kerrokselta ennen virhettä. Ikään ko tietokoneen "kumoa"-toiminto!

Pelastusrengas käytössä huvissa, jota puuhailen parasta aikaa (valkonen lanka). Kannattaa muuten säilyttää vanhoista rintaliiveistä löytyvät metalli- tai muovirinkulat (pinkki). Niistä saa pirun hyviä silmukkamerkkejä!

Viikonloppuna poikettiin pitkästä aikaa anoppilaan, ja oli tosi ihana käydä taas sieläki (viimeksi piipahdin varmaan kolme viikkoa aikasemmin). Ja täytyy myöntää, että on mulla kyllä maailman ihanin anoppi! Olen joskus maininnu sille sellasesta Tangle Teezer-hiusharjasta, joka muistuttaa hevosen harjaamiseen tarkotettua sukaa (tai miten lie kirjotetaan)... No anoppi oliki löytäny sellasen ruotsinlaivalta, ja toi tuliaisena mulle!! <3 Ihmettelin, miten se muisti minun ees puhuneen tuosta, ko mie selostan välilä vaikka mitä...

Tämä on siis mullistava keksintö, joka ei vahingoita hiuksia kiskomalla niitä poikki, vaikka tukka olis kuinka takussa. Piikit on tosi taipusat, vaikka hiukan terävämmät, ko mie ajattelin. Kokeiltu on, ja toimii minusta paljon paremmin ja nopeammin ko normiharja. Miekö en jaksa kuluttaa hiusten harjaamiseen aikaa, niin sitte kiskon ne tavallisella harjalla melkein irti... Suosittelen! Pikkusen on kalliita, mutta pitkätukkaselle joka sentin väärti!

Herätettiin Rontti kuusen juurelta, ja se vaatiki aikamoista kissittelyä. Oli se silti tyytyväinen, ko sai ruokaa, eikä koirakaan ollu paikalla sitä härnäämässä.

 Ja tässä sitte niitä ihania värikkäitä syksykuvia! Punasen ystävä en kyllä muuten ole, mutta jotenki se väri kruunaa syksyn! Ehkä tykkäänki syksytä enemmän ko kesästä... Ehkä. Ainaki sillon, ko vaahterat on nättejä!