keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Uhmatöitä

Täälä arki jatkuu miltei jo rutiininomasesti, puuhastellen ja poikaa hoitaen. Sen nimeksi muuten tuli Aarno ja nyt se vielä nukkuu, joten koitan kirjottaa nopeasti. Käsitöitä olen koittanu tehä ehkä vähän uhmamielellä - minähän en ole sellanen äiti, jonka kaikki aika menee lastenhoitoon! Sen sijaan neuloskelenki lapselle kaikenlaista... Olen jopa hieman "innostunu" ompelukoneen kanssa oleilemisesta, tosin eniten siinä innostaa ne valmiit tuotokset, ei niinkään sen koneen kanssa taistelu (jota se välillä on).

Muutama vuosi sitte, ko olin vielä Kankaanpään opiston oppisopimusopiskelijana, kuvioin kankaankuviointikurssilla mustaan kankaaseen ihanan kissakuvion, muutaman erilaisen ja eri kokosen kappaleen. Yhestä kappaleesta tuli pieni kauppakassi (niitä vaikkapa apteekin pikkuostoksia varten, joista yleensä annetaan sellanen minipussi, jolla ei tee yhtään mitään sen jälkeen, ko ostokset on tuotu kotiin). Olen joskus jo sen ommellu pussiks, mutta nyt sain siihen jopa kahvat. Samalla kuvioilla sain tekastua myös neuletöille kuljetuskassin - tässä kuutamo on keltanen, ostoskassissa valkonen.


Tässä neulekassissa on sisällä vuori ja kaks taskua; toinen litteä ohjelappusia varten, ja toinen leveämpi tarratasku pikkutilpehöörille, kuten neulemerkeille tai apupuikoille.


Ompelin kassin kahvat noin 10 sentin päähän sen suusta, jotta sinne mahtuu pulleammatki työt, mutta vasta sen valmistuttua tajusin, että kahvoilla on toinenki kätevä käyttötarkotus:

Käännetään kahvat kassin suun yli vastakkaiselle puolelle...

...ja kassin suu käännetään kahvojen päälle - näin kassi pysyy auki ja tukevasti pystyssä, ko lanka juoksee sieltä!


Ja mikäs se tämä on? Se on yks työ, josta ajattelin repästä ohjeenki tänne, kunhan kerkiän. Kuviaki siitä pitäs saada käytössä, ja ylipäätään kokeilla myös itte, toimiiko se! Palaamme siihen myöhemmin.

Olenhan mie saanu muutaki jo aikaseksi; yhen pipon neuloin Aarnolle, vaihoin muutamaan vaippaan uudet tarrat, viimeistelin TAYS:iin lahjotettavaksi yhen pienen sukkaparin (näitä ois tarkotus tehä lisääki, ko ehtii, ja pistää sitte kerralla enemmän menemään). Vinkkinä niille, joilla ylimäärästä aikaa ja lankaa on: Facebookin ryhmässä TAYS:siin villasukkia kerätään vastasyntyneille lahjotussukkia, eli ei muuta ko puikot heilumaan! Vauvansukkiahan on helppo tehä myös ilman sitä kuuluisan hankalaa kantapäätä!

Tässä välissä olen ehtiny myös menettää neitsyyteni - nimittäin pakettiautomaatista lähettämisessä! Se oli oikein jännä tapahtuma, pistin kirppisostoksen menemään onnelliselle ostajalle. Samaisesta automaatista hain tänään Royalkestojen paketin, jossa tuli - uskokaa tai älkää - vaippakankaita! Olenko siis hurahtanu ompelemiseen niin kovasti, että alan ommella itte vaipatki? No en sentään ihan. Vihaan kuminauhojen ompelua, joten jo sen operaation ajatteleminen saa minut kieltäytymään kokonaisen vaipan ompelusta. Sen verran kuitekki meinaan tehä, että tuunaan hieman noita Imse Vimsen isompia (M/L) flanellettivaippoja ompelemalla päälle joustofroteen (niin ihania kuoseja!!), sisäpuolelle Coolmax-taskun, ja ihan päällimmäiseksi lisäimun bambujoustofroteesta Coolmax-pinnalla. Ehkäpä tuunailen myös sitä noiden kiinteää imua, mutta kokeilen eka näin. Tarkotus olis siis tehä neljä uutta yövaippaa. Yhen hommasin kirpparilta käytettynä sen aiemmin mainitun lisäksi, mutta totesin, että on ne vaan niin kalliita, että ei budjetti riitä useampaan. Kone siis surraamaan!

Nyt taidan ruveta tuota ohjetta naputtelemaan, vaikken sitä kumminkaan kerkiä tehä - eiköhän tuo Aarno kohta tuosta nouse jo kiljumaan...

maanantai 10. marraskuuta 2014

Kestokuulumiset

Mulla on ollu tarkotus kirjotella tästä kestovaippa-arjesta meillä, ja nyt pistän tekstiä tulemaan!

Alotetaan ihan alusta, eli siitä, kun poika tuli kotiin. Osastolla käyttelin sieltä saatavia kertisvaippoja, koska kaikki oli muutekki niin uutta ja ihmeellistä, mutta heti kotiin tullessa vaihdettiin eka kestovaippa päälle! Ja sehän oli Imse Vimsen ehkä legendaarinen flanellette - hyvin sai taiteltua päälle, vaikka poika oliki tosi pienikokonen. Kuvasta nämä löytyy vasemmalta.


Kyseessä on sisävaippa, jossa riittää imuteho ilman lisäimuja yhdelle vaipanvaihtovälille, ehkä kahdellekin, jos tulee pienemmät pissat. Nämä on ulkonäöstään ja minun ennakkoluuloista huolimatta todellakin luottovaipat, joitten avulla pärjättiin aluksi, kun ei ollu niin pieniä taskuvaippoja. Lisäksi käytin taiteltua harsoa sisävaippana, ja taitteluna origami maitokakkastoppareilla. Molemmat tietysti tarvii kuorivaipat päälleen, ja alkuun ainoa kuori, joka meni pojan kapean masun ympäri oli tuo yläkulman tähtikuvioinen Bambino Mio -kuori 2-5 kiloselle. Lisäksi käytin itte tekemiäni hahtuvahousuja kuorena, ja myöhemmin meni tuo alanurkan Imse Vimse-kuori (3-6 kg), joka sekin on ulkonäkönsä tylsyydestä huolimatta ihan paras: hyvien kuminauhojen takia se muotoutuu hyvin päälle.

Yöllä käytettiin alkuun kertisvaippoja, siksikin, että vaippaa piti vaihtaa öisinkin tiheän kakkimisen vuoksi. Sittemmin rupesin kokeilemaan yövaippailua osittaisesti (vaihdoin aamuyöllä kertikseen), mutta parin kertisvaipan vuodon jälkeen päätin kokeilla kestoa ihan koko yöksi. Nyt menee yöt hyvin tämmösellä vaippasysteemillä:


Hyvä, tiheäkudoksinen harso (esim. Pippi, Ikea, Mam) taitellaan origamiksi. Takapuolelle, kolmion sisälle laitetaan leveämpi lisäimu, ei kuitenkaan ihan kolmion taitereunoihin yltävä. Imse Vimsen flanellitiima taitettuna tai pieni (frotee)taittoimu kolmion malliseksi taiteltuna menee hyvin.


Ennen harsopötkön taittelua lisätään iso, ohut taittoimu, tässä tapauksessa taitaa olla Disanan puuvillataitto, joka on vielä taitettu etupainotteisesti (pojat pissii vaipan etuosaan). Sitten harso ja taittoimu taitellaan yhdessä.



Päälle lisätään vielä kuivaliinapussiin laitettu lisäimu, joka on sopivan pituinen. Kuivaliinapussi tekee vaipan sisäpinnasta kuivan tuntuisen, vaikka se onkin märkä.


Aivan sisimmäksi tulee pala biohajoavaa riisipaperia, jonka tarkoitus on kerätä kakat ja helpottaa niiden poistamista - paperin kakkoineen voi huuhtoa vessasta. Käytän riisipaperia kaikissa vaipoissa, tosin en ihan noin isoja paloja päivällä. Eihän tämä ihan sataprosenttisesti kestoilun periaatteita tue, mutta en halua heittää kakkaisia vaippoja huuhtomatta pyykkikoriin, joten paperin takia käytän vähemmän vettä.


Harson puen päälle taitellen maitokakkastopparit reisiin ja kiinnitän paketin näpsyllä. Päälle laitan PUL-kuoren. Kuvassa Tots Botsin 0-kokoinen kuori, isomman harson kanssa käytän Hiliviksis-kuorta M-koossa.


Pojan kasvettua jo yli viiden kilon ollaan voitu siirtyä käyttämään enemmän taskuvaippoja - myös miesolennon iloksi. Sisävaippojen taittelu ei aina ihan onnistu vauvan potkiessa ja väännellessä... Hyväksi on havaittu äitiyspakkauksista tutut Muksut -taskuvaipat (vihreät) sekä TotsBots -taskut (oranssit). Hyvin menettelee myös Babycity/Babyland-tyyppiset one size-vaipat (muut kelta-vihreä-sininen), joskaan eivät ole ihan täydellisiä.


Imuista parhaiksi olen huomannu erilaiset itse tehdyt imut, joita olen sekä ostanu että ommellu. Vasemmalla on puuvillakankaisia imuja ja keskellä froteepyyhkeestä tehty. Valkoset kuuluu tuohon Tots Botsin taskuvaippaan, yleensä käytän niitä jonku ohuemman lisäimun kanssa (esim. nuo nallekuvioiset). Ja vielä sellainen kuivaliinatasku oikealla. Näiden lisäksi käteviä on erilaiset taittoimut, joita niitäki löytyy vanhoista puuvillakankaista ja pyyhkeistä ommeltuna sekä ihan oikeita mm. Imse Vimsen ja Muksujen taittoimuja. Ne on hyviä, koska kuivuvat pesun jälkeen nopeasti, varsinki jos on ohuita. Rainbow:n lisäimut on myös tosi hyviä.



Tämä ensimmäinen ihan oikea yösisävaippa kotiutui Tuttimaakarilta, mutta ei ole vielä ollut käytössä, koska se on M-kokoa (7-10 kg). Maltan tuskin oottaa, että pääsen tätä kokeileen, ja hommaamaan lisää yövaippoja; noiden isojen harsopakettien taittelu illalla on aika hankala homma, koska poika usein on silloin tosi kiukkunen. Tässä vaipassa on tasku, jossa on ulos vedettävä kiinteä imu, itte vaipasta löytyy imua, ja päällä on vielä kiinteänä yksi imu. Otin vaipan coolmax-sisustalla, koska ajattelin, että vauvan on kivempi viettää yö kuivapintaisessa vaipassa.

Tämä on muuten ainoa vaippa, jonka olen ostanu ihan uutena kaupasta. Muuten olen mettästäny kaikki vaipat netistä (huuto.net, Facebookin kestoiluryhmät ja Tori.fi), ja suurin osa on käytettyjä. Muutama on löytyny edullisesti myös käyttämättöminä, lähinnä nuo äitiyspakkauksen vaipat, joille ei monella ole käyttöä eikä halua kokeilla.

Yövaipan lisäksi tuolta Tuttimaakarilta meille tuli pari tuttinauhaa, bodyn jatkopaloja (jotta body menee kiinni kestovaipan ympäri) ja kuivaliioja kosteudenlevittäjillä. Nämä ovat siis lärpäkkeitä, joissa toisella puolella on coolmax-kangasta ja toisella (ilmeisesti) puuvillakangasta, ja se tekee märkäpintaisesta vaipasta kuivapintaisen, kun coolmax on vauvan ihoa vasten. Olen ruvennu noita käyttämään niiden flanellettien kanssa, jotka edelleen ovat kotikäytössä (harsoja käytän enää öisin ja taskuvaipassa imuna).


Ja yksi ihanuus, joka on vielä myös kokematta, on tämä unipussi, jonka löysin tarjouksesta senkin samaisesta verkkokaupasta. Tämä on varmasti kätevä tulevalla Lapin reissulla, jonne matkustetaan junalla ja jossa vauvaa odottaa ihan oikea kehto. Unipussin kanssa ei tarvita lisäksi peittoa, koska se on fleecekankainen, ja sinne mahtuu sisälle isompiki yövaippapaketti. Body vaan alle ja unten maille!

Vaippojen pesuun käytän tällä hetkellä Erisan-jauhetta kirjopyykille. Siinä ei ole zeoliittia, joka kuormittaa ympäristöä, ja se sisältää alle 5 % saippuaa, joka voi huonontaa kestovaippojen imutehoa. Huuhteluainetta en käytä ollenkaan (sekin huonontaa imua), mutta olen ajatellu, että vois seuraavilla pesukerroilla käyttää sen sijaan etikkaa, joka pehmentää kangasta. Varsinki puuvillakankaiset vaipanosat on ihan koppuraisia pesun jälkeen. Yleensä pesen kaikki vaipat 60 asteessa, mutta sillon tällön myös "keittopesussa", eli 90-95 asteessa. Linkoan ne useimmiten 800 kierroksella, jotta vaipat kestäis pitempään - tosin silloin niiden kuivuminen kestää kauemmin, joten välillä käytän 1000 kierrosta, jos on kiire saada kuivaksi.
























Vaippapyykki menee suoraan pyykkikoriin. Olen ommellu IKEAn pyykkivaunuun sopivan PUL-kankaisen pussin, joka siis on sisältä polyuretaanilaminoitu (muovipintanen), mutta hengittää silti. En huuhtele vaippoja ollenkaan ennen pyykkipussiin laittamista - ne voi sieltä kaataa helposti koneeseen koskematta niihin, eikä parissa päivässä ainakaan vielä ole syntyny pahoja hajuhaittoja. Toki vaippapyykkikori haisee, jos sinne nokkansa työntää, mutta miks niin pitäs tehä? Pyykkikassin saa helposti myös pestyä sillon tällön, jopa 90 asteessa tarvittaessa.


Ja vaippapyykille paras kuivauspaikkahan on ulkona. Meillä on parvekkeella oma teline niille, ja mustekalassa menee pikkupyykki. Näillä kosteilla säillä kuivuminen tosin kestää pirun kauan, joten yleensä nostan telineen sisälle edellisiltana seuraavasta vaippapyykin pesusta, että ehtivät kuivua. Pakkasellakin aion pistää vaipat pihalle, että raikastuvat! Lisäksi tuo ulkona kuivattaminen olis hyvä kaikelle pyykille, etenki ilmastoidussa asunnossa, koska ulkona kosteus haihtuu energiaa käyttämättä; sisällä ilmastoinnin on tehtävä töitä kosteuden poistamiseksi. Myönnän kyllä, että en jaksa viedä kaikkia pyykkejä kerrostalon pihaan narulle täältä kolmannesta kerroksesta, mutta ainaki vaipat on ekologisia!


Muita kestotuotteita meillä on nämä kankaiset pesulaput sekä "vanulaput". Pesulappuja käytetään lähinnä vauvan putsaukseen aamulla ja kylvyssä, ja vanulappuja sen silmien puhdistukseen aamusin. Lisäksi käytän pepun pesulappuja, joita olen ommellu harsosta: tiheä pepun peseminen juoksevan veden alla voi edistää vaippaihottumaa, ja koska pojalla sitä on ollu enemmän ja vähemmän, taputtelen pepun useimmiten lämpimään veteen kastetulla pesulapulla ja kuivaan kuivalla lapulla hyvin. Näin vaipanvaihto on myös helpompaa: pidän hoitopöydällä lämmintä vettä termospullossa, eikä siitä tarvi lähteä juoksemaan vessaan pesua varten.

Äidillä on käytössä kestoliivinsuojat, jotka kerran kokeiltuihin kertissuojiin verrattuna on kyllä paljon kivemmat pitää, ja kuukautisia varten kuukuppi (jota olen käyttäny viimeks vuosi sitten, sormet ristiin, ettei tarvi ihan pian ruveta käyttäänkään!). Jälkivuodon aikaan pidin jonku verran kestositeitä, mutta niitä mulla ei ollu tarpeeks, joten kertikset oli käytössä myös. Siteitä en muuten käyttäs, joten siks en viittiny ostaa niitä ihan hirveästi tuota muutaman viikon vuotoa varten.

Kotihommissa on käytössä siivousliinat ja keittiössä pöytärätti, joita en oikeastaan ees ole ajatellu kestotuotteiksi: meillä niitä on käytetty aina, eikä tulis mieleenkään ruveta pyyhkimään talouspaperilla pöytiä ja pölyjä.

Näin meillä! Hiukan jännittää kyllä, miten vaippailu jatkuu, mutta toivottavasti seuraviin kokoihin siirryttäessä ei tulis ongelmia. Sormet ristiin.

sunnuntai 9. marraskuuta 2014

#karkkineule




#karkkineule -kisatyöt! Lakuset 7 veljekesestä ja Pikku hässäkkä -vauvan peitto Woolista. Lakuset tuotti jo Instagramissa Fazerin makeispalkinnon arvontavoiton, pidetään peukkuja, että myös ens viikonlopun kässymessuilla olis yhtä hyvä menestys! Ei muuta kun sinne äänestämään!