Nyt on aika laittaa pillit pussiin tämän blogin osalta, ja polkaista käyntiin uusi, entistä ehompi! Uusi blogini löytyy osoitteesta www.piikanpaja.blogspot.fi , ja sinne tulen jatkossa lisäämään uudet tekstit. Tämä blogi säilyy vielä toistaiseksi, ja tarkoitus on siirtää täältä kaikki tärkeimmät jutut uuden blogin puolelle - kuten käsityöohjeet ja ruokareseptit.

Käykää jo tutustumassa ja liittymässä seuraajiksi minnapiikan pajalle, juttua seuraa toivottavasti piakkoin.

Kantorepun ompeluprojekti

Olen joskus vannonut, etten ole mikään ompeluihminen ollenkaan. Noh, nyt on pakko myöntää, että ehkä siihen on jonkinmoinen kipinä syttynyt, ja tuloksena ahkeroinnista on tällä kertaa ihka oikea kantoreppu! Enpä olisi ikinä uskonut moiseen projektiin lähteväni, mutta Siksaksis-blogissa oli niin pirun hyvä ohje, ja haluan tehdä eräästä kauniista kantoliinasta The Repun.

Tämä ensimmäinen reppu, jota en nyt kehtaa pelkästään harjoitukseksi kutsua, on tehty Haikarankehdon Inka-liinasta, joka osoittautui liian lyhyeksi tarpeisiimme.

Kakki alkoi tietenkin kaavoista. Ohjeessa on suurpiirteinen kaavakuva noin-mittoineen, mutta halusin onnistua kerralla. Siksipä pyysin ystävältäni kahvittelun lomassa taaperokoon Tulaa hyppysiini, ja otin siitä kriittiset mitat ylös. Tulaa olin kokeillut aiemmin kantoväline-esittelyssä, ja se oli tuntunut mukavalta. Lisäksi sitä kehuttiin pitkäikäisemmäksi, jos ottaisin moisen käyttöön nyt, kun taaperoni on reilun vuoden iässä.

Näillä mitoilla piirsin ensin mittakaavassa pienoiskaavat, ja sitten ne ihan oikeat. Kantoliinan saksiminen hirvitti alkuun, mutta pakkohan siitä oli aloittaa!

Vanhoista lehdistä saa teippailemalla kierrätyskaavapaperia - harmi vain, että tähän sattui kuva teurastamolta...

Olkaimiin tarvitsisin pehmikkeet, lantiovyöhön tukevamman sisuksen. Sain Facebook-ryhmästä vinkin, että olkaimiin voi käyttää puolitettua äitiyspakkauksen patjaa, jollainen tietysti löytyi meiltä kaapista. Vyön sisukseksi kävisi retkipatja, joka on vaahtomuovia tukevampi, ja sellainen löytyi edullisesti Tokmannista. Olkaimiin ei lisäksi tarvitsisi vanulevyä, sillä patjan paksuus puolitettunakin on pari senttiä.
















Leikkasin olkainpehmusteet yläpäästä parikymmentä senttiä lyhyemmiksi kuin kankaat, alapäästä noin 5 cm lyhyemmiksi. Yläpäähän halusin samantyyppisen lisäkiristysmahdollisuuden kuin monissa kaupallisissa repuissa, joten yläpäähän jäisi valmiina noin 10 cm pehmikkeetöntä olkainta.

Ompelin yhteen kankaiset olkainkappaleet jättäen yläreunan avonaiseksi. Hankalin vaihe taisi olla vaahtomuovikappaleiden lisääminen olkaimia kääntäessä, ja raidallisen kankaan kanssa asettelu edes suunnilleen suoraan tuntui mahdottomalta.

Seuraavaksi oli aika ommella olkaimen päälle remmi solkineen. Molempia näistä voi kierrättää loppuunkuluneista repuista, mutta koin helpommaksi ja nopeammaksi ostaa ne uutena Shelbyn verkkokaupasta. Se on muuten suomalainen! Ainoa, mitä en sieltä löytänyt, oli kaksoisliukusolki, jollaisen ansiosta esimerksiksi Tulassa on pitempi rintaremmin korkeuden säätömahdollisuus, joten päätin kokeilla tuolla kolmireikäisellä versiolla. Ja koska olen aina kaikessa lista-ihminen, tein havainnollisen kuvan siitä, kuinka remmin ompelisin, miten pitkä sen tulisi olla ja mihin kohtaan pitää muistaa mikäkin solki lisätä. Kaikki remmien päät poltin, myös ne, jotka jäivät piiloon.

Remmin ompeluun, kuten muihin päällitikkauksiin, käytin karhulankaa. Vanha ompelukoneraukkani kärsi kovasti tästä projektista, ja lensipä käyttäjältäkin useampi ärräpää ommellessa. Sivuhuomautuksena mainittakoon, että hallitus on antanut luvan uuden koneen hankintaan, sillä markettikone ei toista reppua taida suostua ompelemaan.

Orava-pehmolelu suostui keskeneräiseen reppuun, jotta sain sovitettua olkainten solkien ja ompeleiden kohdat.

Aloitin ompelemalla rintaremmin lukot kapeampaan remmiin ja edelleen liukusolkiin. Sitten ompelin tikapuusoljen leveämmän remmin yläpäähän, neulasin remmin olkaimeen, lisäilin liukusoljen lisäksi nyörinpidikkeen unihuppua varten, ja ompelin merkitsemistäni kohdista kiinni siten, että tikapuusolki jäi pehmikkeen yläreunan kohdille.

Urhea pikku-koneeni!

Seuraavaksi kävin paneelikappaleiden kimppuun. Ompelin ensiksi peppupussia varten laskokset, joista taisi tulla hiukan leveämmät, kuin taapero-Tulassa. Sain vinkin, että siinä pussukka voisi olla syvempikin. Tikkasin nämä kohdat vielä karhulangalla päältä siten, että saumavarat kääntyivät vastakkaisiin suuntiin etu- ja takakappaleissa.

Paneelin jalanteille tein pehmikkeet myös vaahtomuovipatjasta. Tällä kertaa huomasin, että sitähän voi leikata ihan hyvin saksilla; olkainpehmikkeet nirhasin miltei tylsällä mattopuukolla... Leikkasin taas patjakappaleen puoliksi, eli myös näiden pehmikkeiden paksuudeksi tuli pari senttiä. Harsin pehmikkeet paneelin takakappaleeseen, saumavarojen kulmaan. Sivusaumaan olisi voinut olla pitempikin matka, kuten myöhemmässä vaiheessa huomasin.

Ompelin leveämmästä remmistä pienet vastakappaleet olkahihnoille, näihin kiinnitin tikapuusoljet. Kiristäminen tässä repussa tapahtuisi siis päinvastaiseen suuntaan kuin Tulassa - jälleen sain vinkin, että kiristäminen lapsi selkäkyydissä olisi helpompaa, kun saisi vetää kainalon alta poispäin, eikä olkahihnoista alaspäin.

Neulasin paneelikappaleet oikeat puolet vastakkain, lisäsin väliin olkaimet ja olkahihnojen vastakappaleet, ja ompelin sivusaumat sekä olkainten kohdat yhteen. Yläreunan jätin auki, jotta voisin myöhemmin kokeilla unituen kokoa, mutta olisihan sen tässäkin vaiheessa jo voinut väliin lisätä.

Käänsin paneelin, sitä varten alaosa jätettiin ompelematta, ja tein tikkaukset pehmikkeiden viereen sekä olkahihnan vastakappaleiden kohdalle.

Seuraavaksi oli lantiovyön vuoro. Neulasin kankaiset kappaleet yhteen siten, että levein remmi oli välissä molemmissa päissä, reilulla saumavaralla. Merkitsin yläreunan keskikohtaan paneelin leveyden, ja ompelin lantiovyökappaleet siten, että aloitin ja lopetin siitä, mihin paneeli tulisi. Tälle kohtaa jäi kääntöaukko. Käännettyäni kappaleen tikkasin remminkohdat molemmilta puolilta, ja lisäsin lantiovyön lukon, vaikkei sitä olisi tarvinnut vielä, sillä lukossa oli molemmin puolin säätömahdollisuus, eikä sitä siis tarvinnut ommella kiinni.

Retkipatjasta leikkasin kaavan mukaan molemmista päistä noin 7 cm lyhyemmän lantiovyökappaleen, jonka vielä päätin vuorata molemmin puolin vanulevyllä. Vanulevyn harsin kaarevaan sivuun kiinni, jotta pakettia olisi helpompi käsitellä.

Laitoin retkipatjakappaleen lantiovyön sisälle ja asettelin paneelin sille tarkoitettuun aukkoon. Harsin senkin kiinni, koska ompelukone todennäköisesti nikottelisi muuten aikatavalla. Sain kokeilla vielä uudestaan, sillä ensimmäisellä ompelulla paneeli jäi liian ylös. Kun se viimein onnistui, ompelin samantien kaksi tikkiä, ettei mitään menisi enää vikaan.

Seuraavaksi leikkelin sopivan unitukikappaleen, joka oli yksinkertaisena samaa kangasta. Tähän kappaleeseem ompelin sivuihin nauhakujat nyöriä varten, ja nyöri tulisi siis paneelin yläreunasta asti kiinni, jottei tukea kiskoessa sen yläreuna kärsisi. Asettelin tuen paneelin yläreunojen väliin ja tikkasin samalla paneelin yläosan reunat jalanteiltä alkaen.

Tikkasin myös olkahihnojen kiinnityskohdat, joissa oli reilusti saumavaraa juuri tätä varten.

Ja arvatkaa mitä - sitten reppu oli valmis! Tässä teksti soljuu nätisti ja työvaiheet etenevät ripeästi, mutta olihan niitä mutkiakin matkassa... Pysähdytään sitä ennen vielä ihailemaan tuotosta!

Ompelukoneeni siis ei todellakaan tykännyt näin paksuista materiaaleista ja langasta, ja vaikka tikkaukset päälle päin näyttävät näteiltä (ne, jotka ovat suorassa), niin nurjalta jälki on aika karmeaa katseltavaa. Onneksi nurjaa nyt ei tarvitse katsella, eikä tikin rumuudella nyt käyttöönkään ole haittoja... Tässä nurjia ja oikeita. Lopulta päätin jättää peruuttelut sikseen, ja päätellä langat solmien. Niitä päitä kyllä kertyikin!

Sitten käyttökokemuksiin. Nappasin pojan heti reppuun kun hän heräsi, ja hän rauhoittui kyllä heti siihen - liinaa sitoessa hän alkuun kiukuttelee enemmän tai vähemmän. Sisävaatteissa ollessamme sain kiristellä kaikki säädöt tiukimmilleen, ja silti olisi voinut olla kireämmällä. Totesinkin, että seuraavaan reppuun teen lyhyemmät olkaimet. Ei tässäkään versiossa vikaa ole, sitä vain ei voi käyttää kukaan minua pienempi ihminen!

Sitten oli aika todelliselle koitokselle. Matka postille viemään isompaa kirjettä (vaippakauppoja tietenkin), mikä tarkoitti yhteen suuntaan noin puolen tunnin kävelyä. Koitos osoittautui kuitenkin kovaksi ainoastaan tottumattomille reisilleni; reppu tuntui mukavalta eikä hartioita ruvennut särkemään ollenkaan, kuten halpis-kantoliinani kanssa käy. Ainoa korjauksen aihe tähän reppuun oli rintaremmin korkeus; se oli nyt aivan liian korkealla, ja jouduin lisäämään irtonaisen kiristysremmin, jotta sain kiristyksen mieluisaan kohtaan. Onneksi tämä on pieni homma korjata.

Kaiken kaikkiaan olin oikein tyytyväinen jo tähän ensimmäiseen versioon, ja reppu 2.0:aan tulevat muutokset ovat melko pieniä; olkainten pituus oli tärkein, kenties teen niistä myös kaarevat. Lisäksi päätin, että tilaan ulkomailta niitä kaksoisliukusolkia, jotta saan rintaremmin korkeussäätöön enemmän varaa. Olkoonkin, että toimitus maksaa enemmän kuin itse tuote!

Oletko hippivanhempi? Tee testi!

Oletko sinä maailmaa parantava hippivanhempi, vai marketeissa shoppaileva uraohjusvanhempi? Tämä on leikkimielinen kysely, joka paljastaa sen sinulle! Testin voi tehdä sukupuolesta riippumatta, joskin jotkut kysymykset ovat enemmän äidin näkökulmasta.

Painotan sanaa "leikkimielinen", ja annan samalla varoituksen: jos sinulla on tapana vetää palkokasveja nenään jostain leikkimieliseksi tarkoitetusta, lopeta lukeminen välittömästi! Kyselyn on tarkoitus olla hauska, eikä sillä ole minkäänlaista tieteellistä saati todistettua taustaa.

Kysymykset ja väittämät tulevat tässä. Valitse sinua lähinnä oleva vaihtoehto.

1. On tullut aika ihmeen - lapsesi synnytys on alkamassa! Sinä...
A) ...soitat heti doulaystäväsi paikalle, keität kupillisen rauhoittavaa ja kipua lievittävää yrttiteetä ja virität äänesi synnytyslauluun.
B) ...kärvistelet kotona mahdollisimman pitkään, kunnes pyydät läheistäsi viemään sinut synnytyssairaalaan.
C) ...otat heti kipulääkettä, soitat synnytyssairaalaan ja ilmoitat haluavasi kaikki mahdolliset kivunlievitteet.
D) ...tiesit tietysti synnytyshetken jo etukäteen, sillä sektio oli sovittu jo viikkoja aiemmin.

2. Taaperosi ruokahetki lähestyy. Hänelle tarjotaan...
A) ...äidinmaitoa ja rakkaudella kasvatettuja kasviksia omasta maasta, ja omin sormin syötäväksi tietenkin.
B) ...yleensä samaa ruokaa kuin muukin perhe syö, juomaksi vettä tai jonkin sortin maitoa.
C) ...joko itse tehtyä tai valmisruokaa, juotavaksi maitoa, jos se kelpaa.
D) ...mieluiten valmisruokaa, joka on nopein vaihtoehto, ja juotavaksi mehua, koska muuten hän ei juo mitään.

3. On vaipanvaihtoaika!
A) Minkä vaipan? Vauvani ilmaisi hätänsä ja teki avustuksellani tarpeensa jo pönttöön. Puen hänelle kestovaipan.
B) Pohdit, olisiko nyt sopiva aika käyttää kestovaippaa, mutta toteat kertakäyttöisen tällä kertaa helpommaksi.
C) Vaihdat kertakäyttövaipan tottuneesti sen kummempia miettimättä.
D) Muistat, että lastenhoitaja tulee aivan kohta. Hän voi vaihtaa vaipan, sillä työkiireiltäsi et juuri nyt ehdi.

4. Mistä lapsesi todennäköisesti löytää yöllä, ja mitä tekemästä?
A) Yhteisestä sängystämme, kuten muunkin perheemme. Hän lussuttaa tyytyväisenä rintaa, eikä herätä ketään.
B) Joko omasta sängystään tai perhepedistä. Jos hän ei ole hereillä, hän kaikeksi onneksi nukkuu. Shh!
C) Omasta sängystään. Jos hän heräilee, hän useimmiten osaa nukahtaa kyllä itse uudestaan.
D) Omasta sängystä, huoneestaan, joka on talon toisessa päässä. Varmaankin hän nukkuu.

5. Sinun täytyy poiketa nopeasti kaupassa. Toimit näin:
A) Otat pilttisi kantovälineen kyytiin, käythän kumminkin vain kävelymatkan päässä olevissa kaupoissa, jos et liiku julkisilla.
B) Jos menet vain lähikauppaan, valitset kulkupeliksi rattaat.
C) Kävisit mieluusti isossa marketissa, mutta lähikaupalle pääsee rattaidenkin avulla.
D) Otat lapset autoon ja ajat marketille, jossa nappaat matkarattaat peräkontista. Siellä on kumminkin parempi valikoima.

6. Kaupan valikoimista etsit ensisijaisesti...
A) ...luomua, luomua ja luomua. Myös tuotteiden alkuperä ja sisältö ovat äärimmäisen tärkeitä.
B) ...kotimaisia tuotteita, ja usein luomua. Uskot, jos paketissa niin lukee.
C) ...sitä, mikä nyt sattuu tarpeisiini sopimaan.
D) ...hyvin brändättyjä, taatusti tuttuja tuotemerkkejä.

7. Sait työtarjouksen! Nyt täytyy...
A) ...kieltäytyä siitä pian, sillä lapsesi ovat aivan liian pieniä hoitoon vietäväksi.
B) ...selvittää, pärjäisitkö vielä kotona lasten kanssa, vai olisiko tarjous parempi ottaa vastaan.
C) ...hakea heti hoitopaikkaa lapsille ja ottaa työ vastaan.
D) ...järjestellä muut työt uuden työn aikatauluihin sopivasti - hoidossahan lapsesi ovat olleet jo aikapäivät!

8. Voih! Ulkohaalari on käynyt pieneksi. Sinä...
A) ...ompelet heti uuden haalarin kestävän kehityksen mukaan valmistetuista kankaista.
B) ...etsit käytetyn haalarin kirpputoreja tai nettikirppiksiä penkoen.
C) ...tutkit käytettyjen tarjontaa, mutta jos et heti löydä makuasi miellyttävää haalaria, haet kaupasta uuden.
D) ...ostat uuden joko marketista kauppareissun yhteydessä, tai merkkivaateliikkeestä.

9. Ulkoillessanne huomaat lapsesi laittaneen kiviä suuhunsa. Sinä...
A) ...ihailet hänen tapaansa tutustua maailmaan niin konkreettisella tavalla, ja toivot kivien tuovan hyvän vastustuskyvyn.
B) ...katsot, huomasiko joku muu, ja otat kivet pois, jos joku katselee.
C) ...hyökkäät ottamaan kivet välittömästi pois.
D) ...et ole lähimaillakaan, sillä lapsesi ulkoilevat vain tarhassa tai keskenään kotipihalla.

10. On tullut aika vaihtaa pyykkikone uuteen. Valitset...
A) ...mahdollisimman energiatehokkaan, mutta silti kestovaippapesuun taipuvan koneen.
B) ...energiatehokkaan, jos se sopii budjettiin.
C) ...ison ja tehokkaan, mutta et energiatehokasta, sillä ne pesevät koko päivän!
D) ...mahdollisimman helpon ja nopeakäyttöisen, sen täytyy myös sopia kuivurin viereen.


Tulokset tulevat tässä!









Eniten A-vastauksia:
Olet kunnon hippivanhempi! Lapsesi on syntynyt alateitse olohuoneesi lattialle doulien laulaessa synnytyslauluja ympärillä. Imetys aloitettiin heti, eikä sitä ole tarvetta lopettaa, ennen kuin lapsesi niin päättää. Ruokaahan hän ei juuri syö, ja jos syö, niin omin sormin lapsentahtisesti, ja omalla maalla viljeltyä kasvispöperöä, johon ruokateollisuus ei ole vaikuttanut millään tavalla. Valmistat myös peseytyimis- ja kauneudenhoitotuotteet mieluusti itse, tai ostat niitä joistan never-heard-verkkokaupoista.
Silloin, kun lapsesi ei ole vessahätäviestinnän armoilla, hänellä on kestovaippa, joka on tietysti luonnonmateriaaleista valmistettu. Nukutte koko perhe samassa sängyssä, nuorimmaisin yleensä tissi suussa, ja päivisin muutut käveleväksi juhdaksi, kun kaikki lapset kulkevat mukanasi kantoliinoissa. Lastasi ei voi eikä pidä viedä hoitoon, jos hän ei ole siihen täysin valmis - onhan hänellä oltava oikeus hyödyntää vanhempiaan 24/7! Pihalla ollessa lapsesi möyrii mudassa ja syö hiekkaa sekä kiviä - saahan niistä loistvan cocktailin hyödyllisiä bakteereja.

Eniten B-vastauksia:
Olet wannabe-hippivanhempi. Ennen synnytystä oleilit vesialtaassa, jonka arvelit riittävän kivunlievennykseksi, mutta se oli harhaluulo. Imetät kyllä useimmiten, mutta ei pullokaan ole pahasta. Ruokaa lapsesi saa usein sormin, vaikka lusikkakin on hänelle tuttu väline. Pyrit valitsemaan kaupassa luomua ja kotimaista, mutta et jaksa syynätä paketteja joka kerta läpi.
Tahtoisit kestovaippailla enemmän, koet sen vain liian vaativaksi. Ihailet ystävääsi, joka jaksaa maratonimettää perhepedissä yökaudet ja kantaa lastaan joka paikkaan kantovälineillä, mutta itse laitat lapsesi useimmiten omaan sänkyynsä unosille. Vaikka omistatkin kantovälineen tai pari, tarttuvat silti rattaat useimmin mukaan ulos lähtiessä. Jos tarve vaatii, lastasi hoitaa joku muu, vaikka tykkäisitkin mieluiten huolehtia hänestä itse. Hoitoon viedessä annat tarkat ohjeet lapsesi aikatauluista, ruokavaliosta ja hoidon tarpeesta. Hiekan ja kivien syöminen on sinusta hiukan arvelluttavaa, ja riippuu aivan seurasta, saako piltti pitää herkut suussaan.

Eniten C-vastauksia:
Olet perusvanhempi. Lapsesi synnytystapa on sinulle se ja sama, kunhan on vain terve tapaus. Hän saa rintamaitoa jokusen kuukauden, kunnes korvike vähitellen korvaa sen. Kiinteään ruokaan tutustutat nelikuisen lusikan avulla, eikä haittaa, vaikkei ruoka ole useimmiten itse tehtyä. Et juuri katsele kaupassa ostoksiesi sisällysluetteloita - hinta, maku ja ulkonäkö ratkaisevat enemmän.
Käytät mieluiten kertakäyttövaippoja, vaikka oletkin saattanut joskus kertoa kestoilevalle tuttavallesi, kuinka olisitte kestoilleet, jos tietyt asiat olisivat olleet toisin. Lapsesi on nukkunut omassa sängyssä jo pikkuvauvasta, ja omaan huoneeseen siirsitte hänet heti, kun oli aika luopua yöllisistä ruokailuhetkistä. Rattaat ovat sinulle mieluisin väline kodin ulkopuolella, mikäs muukaan muka? Viet lapsesi hoitoon mahdollisimman nuorena, jotta hän tottuisi siihen. Kun olette ulkoilemassa, pidät pikkulapsella tuttia, ettei suuhun vain eksyisi mitään ulkomaailmaan kuuluvaa.

Eniten D-vastauksia:
Et todellakaan ole mikään hippivanhempi! Olisit mieluusti valinnut synnytystavaksi sektion, jotta tarkka päivämäärä olisi ollut kirjattavissa kalenteriin - ihan kuten lapsesi alullepanopäiväkin. Imetyksen koit liian vaativaksi, sillä tuttipuolloahan voi tarjota kuka tahansa muukin. Aikataulutus on teidän taloutenne A ja O, ja sen saa lapsikin oppia jo pikkuvauvasta alkaen. Kiinteää ravintoa annoitte jo viimeistään nelikuiselle, jotta yöhulinat rauhoittuisivat, ja valmisruuan maku on lapsellenne tuttu ja turvallinen. Et välitä tuon taivaallista ostostesi sisällöstä tai alkuperästä - kunhan tuotteet ovat tuttuja merkkejä ja kivoissa pakkauksissa.
Kaikenlaiset kestotuotteet ällöttävät sinua, ja mielestäsi kemikaalien määrä vain takaa tuotteen toimivuuden. Lapsesi on nukkunut aina omassa sängyssä ja omassa huoneessa, ja saanut jo nuorena oppia, ettei vanhempien palveluksia auta vaatia nukkumaanmenoajan jälkeen. Lapsesi on tottunut olemaan hoidossa muiden luona ja päiväkodissa. Aloitithan työnteon jo vanhempainvapaan aikana, jotteivät taitosi unohdu ja aika tule pitkäksi. Jos menet lapsesi kanssa ulos, se tarkoittaa yleensä automatkaa jonnekkin muualle kuin leikkipuistoon.



Toivottavasti testi toi iloisen mielen! Jos kuitenkin vedit palkokasvin nokkaan poikittain, niin älä vaivaudu jättämään paheksuvaa kommenttia. Tiedän nimittäin itsekin, että testi on äärimmäisen kärjistetty ja täysin yleistysten varassa tehty. :)