keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Rinnanlämmitin ja muita kertomuksia


Nyt se on sitte viimein valmis, vaikka vaikeuksien kautta mentiinki - tissinlämmitin! En sitte keksiny mitään kuvaavampaa nimeä, mutta tuosta nyt varmaan kaikki hoksaa, mistä on kyse. Tarkotus ois tätä pitää kylminä päivinä raskausaikana (kokeilin jo tässä, ko tuli "sopivasti" sellaset kelit taas) sekä sitte imetysaikana erityisesti.

Suunnittelin tämän tosiaan itte, mistä syystä olkaimet on ehkä aavistuksen liian sivuilla (ts. pääntie vois olla kapeampi, ja vastaavasti kädentiet leveämmät. Ilman noita reunaresroreita tuo vihreä osa oli tosiaan valtavan tuntunen, eli en ollu osannu arvioida silmukkamääriä ja korkeuksia oikein. Tämän huomasin jo pingottaessa työtä kostuttamista varten: ei tarvinnu paljoa pingottaa, että sain sen haluamiini mittoihin. Resorit kuitekki vetää hyvin sitä kasaan, ja nyt "liivi" tuntuu suht napakalta päällä, eikä kävelyllä ainakaan huomannu, että olkaimet ois valunu niiden reunassaolosta huolilmatta.

Ajattelin tehä tästä vielä toisen version, koska mulla on tuota Drops Alpacaa vielä keltasena sen verran (ehkä vihrein reunuksin). Toista versiota varten koitan saada mitotuksesta tiukemman, ettei tarvis noitten resoreiden avulla sitä koittaa korjailla. Ehkä se seuraava vois olla myös hiukan korkeampi rintojen kohalta, mutta vain sentin tai pari. Tarkotus on, ettei tämä lämmittele hirveästi muuten: muutoinhan pitäsin villapaitaa! Katotaan, jos se toinen onnistuu paremmin, niin ehkä voisin sitte ohjetta raapasta tännekki. Tällasten suunnittelu eri koossa on vaan mulle hankalaa, ko en voi sovittaa kellekään isompia tai pienenmpiä, joten todennäkösesti teksin vain yhen koon ohjeen (noin M/L)


Olen saanu aikaseksi vielä yhen tuunatun bodyn. MacGyveriksi tätä meidän poitsua kaikki kutsuu, koska anopin mukaan se on "ihmemies". Poika varmaan kiittää meitä kaikkia hartaasti tästä nimestä, mutta kyllähän se työnimeks käy ihan hyvin! Voi olla, että lopullisesta nimestä päätetään vasta sitte, ko ei ole enää mahollista sitä siirtää...

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että eilisen lääkärikäynnin mukaan kaikki on edelleen oikein hyvin, mikä alkaa minusta olla jo epäilyttävää, ko vertaa mammakavereiden kertomuksiin omista vaivoistaan. Kamalin tähän mennessä on myös nyt takana päin, eli sokerirasituskoe, ja sen arvot oli onneksi hyvissä rajoissa (viimisin melkein siinä rajalla, mutta kuitekki alle). Ei siis tarvi lähteä siihen mittailurumbaan! Painnonousuki on hidastunu, enkä koko puolen vuoden aikana ole keränny vielä edes kymmentä kiloa. VHH jatkuu pääsääntösesti, vaikka olen sallinu ittelleni kesäherkut, jos sellasia mulle tarjotaan. Eipä ollu lääkärilläkään nokankoputtamista ruokavalioon, ko olen niin pirteä ja hyvinvoiva!


Näin kylmempinä päivinä on hyvä kaivautua sohvaan tekemään käsitöitä (joku saa pitsisen lahjan jossain vaiheessa) ja muistella lämpösiä päiviä, joita on kyllä tähän mennessä ollu ihan liian vähän. Käytiin miesolennon kans yks sunnuntai piknikillä meidän kerrostalon takapihalla. Eväänä oli kahvia ja pullaa, mutta ei viskiä, niinku kuvista vois päätellä!


Toivotan jo nyt hyvää juhannusta, koska en varmaan enää ennen sitä keksi tänne asiaa. Älkää hukkuko!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti