Matka meni hyvin, ja lupailin siitä vähän kertoa, että miten tuon kissan kanssa reissataan. Mulla kävi (jälleen) hyvä tuuri, koska koko lemmikkivaunu (siis se kamala lasikoppi) oli tyhjä ihan koko matkan ajan.
Matka alko Nokialta siis Paunun paikallisbussilla, jossa oltiin kisun kanssa eka kertaa. Olin varautunu tavaroitteni suhteen hyvin, ja mahuttiin yhele penkkiparille. Kattirukka oli ihan ihmeissään kolisevassa autossa, jossa vielä joku toope soitti meän takana jotain trancejumputusta korvalapuilla liian lujalla.
Ennen matkaa annan kissan olla syömättä jonkin aikaa, ei ole tullu mitään tarkkaa tuntimäärää vielä tavaksi, mutta yleensä noin 10 tuntia ennen matkan alkua otan ruuat pois (vettä saa juoda viimiseen asti). Tällä kertaa tuli semmonen farssi siitä hommasta, ko onnistuin lukitteen itteni ulos kauppareissun yhteydessä, että lopulta otin ruuan pois 7 tuntia ennen matkaa. Tämä siksi, että kissalla on aikaa tyhjentää massu ennen pitkää reissua. Reissun aikana annan kuivaraksuja naposteltavaksi, ja tarjoan sillon tällön vettä (jota neiti ei yleensä kyllä malta ees juoda).
Kissaa varten otan mukaan tämmösen listan tavaraa:
- Kuivaruokaa matkanaposteltavaksi
- Vesikippo ja vettä vaikka pulloon (iso määrä on hyvä, ks. seuraava)
- Pieni pyyhe: On kätevä kaiken varalta; jos kissa sotkee koppansa tai jotain muuta. Kuumalla pyyhkeen voi kastella ja laittaa jäähdykkeeksi kissan päälle. Kerran ollaan jouduttu tähän kylmäkääreeseen turvautuun, ko lähettiin Lapista ajeleen aamulla olettaen, että on pilvinen päivä, mutta etelämpänä tuliki kamalan kuuma auringonpaiste vastaan. Kääre tais auttaa, koska kissa ei enää läähättäny sen laittamisen jälkeen. Toki käärettä piti välillä kastella viileämmällä vedellä, ja onneksi matkalla on huoloasemia, josta sitä saa.
- Talouspaperia, tms. Kaikkeen maholliseen; oksennukseen, hätäpissaan/-kakkaan... Näitä ei onneks ole vielä kertaakaan meidän kissa päästänyt!
- Kissanhiekkaa pieni määrä esim. isoon jäätelörasiaan. Kissa kyllä tekee hätänsä siihen, jos sellanen todella on. Meidän Möröllä tämmönen on tapahtunu junassa kerran, ihan ekalla kertaa ko matkustettiin. Vaunu oli tuolloinki ihan tyhjillään koko matkan, ja pitemmän pysähyksen aikana annoin kissan olla vapaana sen verta, että sai pikapissat tehtyä kippoon.
- Viltti (etenkin talvella)
 |
| Kissan pitäis matkustaa junassa aina kantokorissa... |
 |
| ...mutta jos vaunu on tyhjä, niin kissat hyppii pöydällä! |
Pelottavinta koko matkassa oli varmaan kävely Tampereen keskustorilta rautatieasemalle, etenki ko sielä oli menossa Tammerkosken sillalla-tapahtuma. Voi Mörkö-parka!
Perillä vaunussa kisu oli edelleen pelokas, mutta pian rupes silmä jo luppaseen. Aiemmin minusta tuntu, ettei se nukkunu junamatkalla ollenkaan, eikä varmaan nytkään ihan kunnolla, mutta selvästi se nyt uskalsi sulkea silmät herkemmin.
 |
| Unohin luonnollisesti jotain, eli sen viltin, mutta laitoin takkini kopan päälle, ettei ilmastointi puhalla suoraan sinne sisään. Samalla kopasta tuli pesämäinen ja hämärä, mistä luulis kisun pitävän. |
Niin ja näin nukutun yön jälkeen tajusin, ettei koko vaunuun taida tulla yhtään muuta matkustajaa, joten päästin kissan irti ja annoin rauhassa tutkiskella paikkoja. Tuo pikajunan lemmikkivaunu on hyvä, ko siellä ei ole mitään koloja tai paikkoja, joihin kissa vois jäädä jumiin, joten saatoin huoletta antaa sen mennä. Samalla tarjosin ruokaa, ja vettäki yritin, mutta sitä se ei heti malttanu juoda. Vasta ihan loppumatkasta kuulin latkintaa penkin alta, ja vesi maistu. Selvästi kissaa ei kuitenkaan pelottanu liikaa, koska se liikku häntä hieman koholla, ja rohkistu koko ajan. Kotonakaan se ei juo vettä, jos kuuluu hälinää ympäriltä, joten se oli aikamoinen saavutus myös.
Kaiken kaikkiaan meillä on tainnu käydä tuuri kissavalinnassa: se on pennusta asti ollu tosi helppo matkakaveri, ei ääntele, ei riehu, paitsi pissahädässä tai nälässä, mikä on tietysti hyvä. Perilläkään sitä ei liikaa pelota, ja se tutustuu nopeasti uusiin paikkoihin. Tietenkään me ei sitä ihan joka paikkaan raahata, mutta pitemmille matkoille aina, ko on mahollista ottaa.
Noh, se kissasta! Omistajallekki (siis itselleni) osasin ottaa tällä kertaa kunnon varusteet. Muhkea villatakki vei puolet tilasta repussa, mutta oli sen arvosta! Lemmikkivaunu viilenee tosi paljon yöllä ilmastoinnin takia, joten villatakki oli kyllä nappijuttu. Samaten villasukat. Tällä kertaa otin jopa tyynyn, joka oli kuitekki vähän erikoinen...
 |
| Matkatyyny! Tehty kangaskassista, mutta toki voi ommella ihan erillisen tyynynpäällisen, johon lisää kahvat. Kirjailussa ruudukko on ommeltu ompelukoneella, kuvio tehty ristipistoin muliinilangalla ja teksti muistaakseni tikkipistoin. (Matkatyynyideaa saa käyttää vapaasti omaan tarkoitukseen, mutta toivoisin, ettei sitä käytetä myyntitarkoituksessa!) "Kissanpennut syntyvät silmät kiinni. Ne avaavat silmänsä noin viikon kuluttua, katsahtavat ympärilleen, ja sulkevat ne taas suureksi osaksi loppuelämäänsä." STEPHEN BAKER |
Sellainen matka. Perillä kotona tietysti grillattiin ja oleiltiin, ja ehdinpä jokusen kuvanki jo ottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti