Käsitöistä siis ensin juttua. Karkkineuletyö etenee, ja on toivottavasti pian jo valmis (tahtoo nähä sen!) Viimistäänhän tuo pitäs lähettää 3.11 eteenpäin... Tilkkuja on tullu vino pino, ja ne on kaikki oikein erikseen sumutettu - helpottaa ompelua huomattavasti.
Toinen projekti on ollu ne keskospipot, joita ABC kerää Tays:ia varten lokakuun ajan. Niitäki on tullu tekastua jo neljä, ja mietin, että ehtiskö vielä yhen. Näihin sai hyvin käytettyä nuo mulle sopimattomat värit, joita jäi yli tuosta kisatyöstä!
Ompelin jo joku aika sitte vaunun etuosaan suojuksen, ja nyt muistin ottaa siitä kuvia. Täydellinenhän tuo ei ole, mutta menettelee. Se on tehty perus lakanakankaasta (tuota nallea on vaikka kuinka...), ja välissä on ohut vanulevy. Luulisin, että tuo pitää tuulen hyvin. Ainaki poika nukkuu vaunulenkillä! Yläosa ei mene koko kuomuon yli, koska A) en olis jaksanu sellasta ruveta suunnitteleen ja omepeleen ja B) tuossa kuomussa on taskuja ja läppiä, joita ei muuten pystyis käyttään ollenkaan. Huono puoli on, ettei se meinaa pysyä paikallaan vetskaria aukoessa, mutta kuten sanottu: menetteleehän tämä näin!
Tällä hetkellä tämä vauva-arki on suht sujuvaa, ja jäähän tässä vapaa-aikaa, vaikka se onki vähentyny. Nytki poika nukkuu tyytyväisenä vieressä jo toista tuntia, ja vastaavanlaiset unet on ootettavissa vielä iltapäivällä. Yöt menee myös nukkuessa, yhellä tai kahella syötöllä - kiitos vauvojen keksijöille siitä, että ne nukkuu näin paljon alkuun!
Nukkumisjutut sujuu siis jo kiitettävästi, mutta on tässä silti kestämistäki ollu. Poikaa vaivaa ilmavaivat, jotka johtunee siitä, että se nielee ilmaa syödessään - aika hankala vaikuttaa siihen! Kunnon röyhtäyttämisellä ja taputtelulla sekä Cuplaton-tippojen avustuksella se yleensä helpottaa, mutta välillä tuo raukka huutaa, vaikka minkä tekis.
(En muuten olis vaikkapa viis vuotta sitte uskonu kirjottelevani kuulumisia tämmösestä aiheesta, mutta vauvan kans on kyllä huomannu, että pieru- ja kakkakeskustelut on kahvipöydässä ihan normi!)
Lisäksi poikaa vaivaa silmätulehdus, jonka miesolento diagnosoi perjantaina, ja oli sitä mieltä, että silmä oli rähminy vähän jo aikasemmin. Se pysyy nyt kurissa silmätipoilla, mutta on pieni epäilys, että sama vaiva on myös meillä. Ainaki miesolennon mielestä molempien valkuaiset on punertavat, ja ehkä hiukan silmiä kutiaa. Noh, jos se on samaa ko vauvalla, niin ootettavissa on, että yöllä tulee kunnon rähmät!
Nyt lähen nauttimaan vielä tästä vapaahetkestä ennen ko "peto" herää, ehkäpä tuo kisatyö etenis taas hiukan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti