Pieniä arjen piristyksiä

Nyt on kyllä pakko myöntää, että olen ihan varmasti hukannu elämästäni ainaki viikon johonki bittiavaruuteen! Ei oikeasti voi olla jo marraskuun loppu menossa! Siis hui kamala, kohta pitäs olla jo joulukalenteriki olemassa, enkä mie ees tiä, minkälaisen joulukalenterin mie voisin hommata, ko ei siinä sais olla herkkujakaan, eikä oikein mitään krääsääkään, ja kuvakalenterit on tylsiä, eikä arvoista ikinä voita mitään... No onneks sentään kissale ostettiin joulukalenteri jo viime vuoden poistomyynnistä!

Aamupala ja aivan ihana halpis-kirjanen, joka on nyt pakko pitää
aina laukussa, jos tulee jotain tosi tärkeää kirjattavaa!
Olenki joutunu viettämään joinain päivinä aikaa tuola lattian tasola,
koska jotenki mahallaan makoilu on toisinaan paras asento tuole
selkähelvetille...

Alkuvuodatusta pahoitellen menen siis sitte kuulumisiini, joihin kuuluu jälleen kerran tätä ihanaa selkähelvettiä... Iskias, tai mikälie hermosärky ei siis vieläkään ole näyttäny laantumisen merkkejä, vaan on viime viikon aikana ollu jopa entistä kipeämpi välilä. Joinain päivinä ei ole ollu mitään asentoa, jossa olis ees hetken aikaa voinu olla, vaan olen joutunu istuun, nouseen, makoileen, polvistuun, kiemurteleen, haahuileen, kiroileen, konttaileen, kyynelehtiin, ja alottaan taas alusta...

Perjantaina kävin työturvallisuuskorttikoulutuksessa (läpi meni - wohoo!), ja sielläki jouduin seisomaan, kuten tähän mennessä myös uravalmennustunneilla suuren osan ajasta. Se korttikouluttaja rupes sitte kahvijonossa kyseleen, että minkälaista selkävaivaa mulla on, ja - yllätys yllätys - hänelläki oli ollu vastaava vaiva joskus parikymmentä vuotta sitte! Ilmeisesti hänelle ei ollu tehonnu oikein minkään maailman kiropraktikot eikä puoskarit, särkylääkkeistä nyt puhumattakaan, vaan lopulta oli kyllästyny ja venytelly niin ankarasti, että särky oli lakannu. Aina sen jälkeen ko hän vain huomaa, että se on taas alkamassa, niin kova venytys pääle, ja siinä se. Aika tuttua tarinaa - monela tämä vaiva on, ja usein ne hoitokeinot täytyy sorkkia yritys-erehdys -taktiikalla esiin. Tuota venyttelyhoitoa kokeilin kotona (on muuten ihan oikeasti sellasta tuskaa, että toivoisin, ettei se auta!), ja heti alkuun tuntu ainaki, että paikat tuli entistä kipeämmäksi. Perjantain ja lauantain aikana venyttelin silloin tällöin, mutta ei se mihinkään ainakaan loppunu. Sunnuntaina päätin olla venyttelemättä sen kummemmin, nousin vain välilä seisomaan ja kävelin vaikka keittiöön ja takas, ja yllättäen särky ei vaivannukaan niin kovasti. Miten tämänki nyt sitte ymmärtäis? Varasin joka tapauksessa viimein ajan sinne fysioterapeutile, jonne olis pitäny mennä jo pari kuukautta sitte, joten toivotaan, että homma valaistuis sielä jotenki.

Olen alottanu taaaaas uudet sukat, jotka tällä kertaa tulee tilauksesta miesolennon siskolle -  raitoina piti olla pinkkiä, beigeä, valkosta ja turkoosia, ja näinhän tehdään! Beige on kylläki cappuchinon ruskeaa, mutta aika sama sävy ne toisaalta on.

Tuota turkoosia saiki metsästää oikein urakalla, ko totesin, että Tokmannissapa ei olekaan sitä! Vilkasu Novitan verkkokauppaan paljasti, että koko sävyn valmistus on saatettu lopettaa - ei ollu nimittäin sielläkään!

Onneksi löysin sitte Sastamalan loistavasta Silmu & Solmusta juuri oikeaa sävyä, ja sattu vielä olemaan yks ainoa keräki jäljellä! Varasin sen ja noudin lauantaina kotiin - onneks oli vielä messuilta alennuskuponki, niin tuli seki käytettyä. Ostin samala sitte nuo puikkosuojatki, jotka näkyy yläkuvassa, ja mukaan tarttu myös minipussillinen nappeja, joihin olen aivan hulluna, vaikken mihinkään niitä oikein osaa ees käyttää!

Lisäksi puikoilla on syntyny tuollasia palmikoita, lankana se kipuapusilkkivilla, jota anopin sukkia varten messuilta ostin. Neulottaessa tämä lanka on ehkä hiukan kova ja karkea; mulla taitaa olla sormessa haavaki, ko neuloin niin kauheata vauhtia eilen!

Heti messujen jälkeen tilasin sitä Rintalan tilan luomusukkalankaa lisää, ja se paketti oli tullu tänään! Ihanat, lampaantuoksuset vyyhdit ootteli, ko tulin kotiin, ja kissaki innostu niistä heti, ehkä vähän liikaaki! Se olis mielellään ottanu vaikka koko vyyhdin leikkiinsä mukaan, mutta oli pakko kieltää... Ehkä mie teen sille jonku hiiren siitä sitte, jos jää.

Mainittakoon nyt vielä messuihin liittyen tämä kaulakoru, jonka sieltä myös ostin, ja unohin sen viime postauksessa mainita. Tämä on siis Lapista kotosin, ihan samasta paikkaa ko mieki, ja tuttua sekä turvallista kotimaista käsityötä. Mulla on jo lapsesta asti ollu kyseisen yrityksen koruja - muun muassa vastaavia sydänkoruja - ja tykkään sen tyylistä tosi paljon. Kannattaa tutustua myös muuhun kuin noihin koruihin, Wood Jewel tekee myös paljon käyttöesineitä!





Sitte lopuksi vielä yksi ilostumisen aihe, jonka bongasin ruokakaupassa: meidän naapuriin S-markettiin oli tullu luomujauhelihaa!! Olenki kaipaillu tuota luomua myös lihapuolelle, vaikka se reilusti kalliimpaa onki, ja jauheliha on tosi hyvä vaihtoehto, koska se on aina hiukan halvempaa ko joku sisäfileepötkö. Kiitos S-market!

Tarkkasilmänen voi bongata kuvasta myös Valkosipulisen jauhelihapadan ohjeen, jota en erikseen viittiny tähän riipustaa!

Suomen Kädentaidot Tampereella

Pakkohan sinne käsityömessuille oli sitte mennä käväseen, eilen sunnuntaina siis. Porukkaa oli kiitettävästi, mutta onneksi sekaan silti mahtu!

Aiempina vuosina olen menny messuile aina "sokkona", eli vähän niinku katteleen, että ketä ja mitä sielä on. Silloin on tuntunu, ettei ole oikeastaan saanu kunnolla mitään irti siitä messukäynnistä, joten tällä kertaa mietin etukäteen, mitä ainaki haluaisin ostaa. Kävin läpi koko laajan näytteilleasettajien kirjon ja tutustuin niiden kuvauksiin ja nettisivustoihin, toisiin tarkemmin, toisia vain vilkasin. Ja tällä kertaa tuntuki siltä, että jotain jäi myös henkisesti käteen reissusta, ja tuli käytyä sellasissa kojuissa, joita en varmasti olis ilman esitutustumista ees huomannu - pienet näytteilleasettajat varsinki "hukkuu" siihen kirjoon, mitä tuone Pirkkahalliin mahtuu.

Otan esille nämä minusta mainitsemisen arvoset myyjät tässä, ja jos minun anoppi lukee tätä tekstiä, niin älä lue tuota seuraavaa kappaletta!

Tutustuin eri neulomistarvikkeiden nettikauppoihin jo Neulojien yön kautta, ja sieltä löysin jostain tämän Kipuapusilkkivillan. En muistanu yritystä, josta sitä kattelin, joten googletin, ja totesin, että jälleenmyyjänä ja langan "alkulähteenä" toimii T:mi Pirkko Kähönen, jonka nimi löyty messujen näytteilleasettajista. Tuon langan tarkotushan olis auttaa kaikenlaisiin kipuihin ja särkyihin, ja parantaa unenlaatua, ja mitä ikinä... Olen kuitekki sitä mieltä, että uskon kun näen! Tarkotus olis tehä tästä anopille unisukiksi polvisukat, koska hänellä on polvi- ja nilkkasärkyjä, joitten takia välilä jää yöunet vähille. Facebookin neulontaryhmässä kyselin vähän langan käyttökokemuksia, koska se on todella kallista, mutta juuri tästä Kipuapulangasta ei ollu kovin paljoa kokemuksia. Sen sijaan puhdasta, pesemätöntä lampaanvillaa hehkutettiin, ja löysinpä Lapin yliopiston väitöstutkimuksenki, jossa villan kipua lievittävää vaikutusta oli tutkittu. Noh, anopista tulee nyt koekaniini! Alotin jo neulomisenki eilen illalla, kaksi sukkaa yhtä aikaa ja varpaista alkaen, mutta tänään purinki tuon alun pois... Vaihdoin ohuempiin puikkoihin!

Tutustu T:mi Pirkko Kähösen Kipuapusilkkivillaan hänen nettisivuillaan!

Ittellekki olis tarkotus kipua lievittäviä asusteita tehä, ainaki jonkinlainen ranteenlämmitin oikeaan käteen; ilmeisesti jotain jännetuppitulehdusta ollu tässä... Ei varmastikaan liity mitenkään tähän neulomisvimmaan! Päätin sitte tuon kalliimman kipuapulangan sijaan tutustua siihen lampaanvillatarjontaan tuola messuila. Olin laittanu ylös niitä myyjiä, jotka lampaanvillalankoja myis, ja kattelin, että hintataso oli aika samansuuntanen kaikissa. Yksi kuitekki nousi ylitse muiden, nimittäin Rintalan tila myy omien luomulampaiden villaa luonnonmukasesti langaksi kehrättynä! Kaiken lisäksi tuo luomusukkalanka oli jopa hiukan halvempaa ko muissa kojuissa, ja ainoa asia mikä jäi harmittamaan on se, etten ostanu ko yhden vyyhdin! Onneksi Rintalan tilan verkkokaupasta löyty sitä lisää, ja ainaki pari lisävyyhtiä menee tilaukseen, jotta saan ittellekki pitkät unisukat tehtyä. Kyseessä oli "Ilo ja suru"-sukkalanka, joka on minusta aivan ihana nimi, ja lisäksi tuota ostamaani lankaa ei ollu kehräyksen jälkeen pesty ollenkaan, eli se sisältää kaikki ne hoitavat ainesosat, joita lampaanvilla sisältää.

Tutustu tilaan tästä, ja villatuotteiden verkkokauppaan tästä.

Lisäksi kaipailin sitte lisää Dropsin alpakka-lankaa, jota ostin muutaman kerän Neulojien yön aikaan, ja sitä oliki tarjouksessa useammassaki kojussa. Päädyin ostamaan omani Silmu & Solmu-liikkeestä, joka sijaitsee miesolennon kotipaikassa Sastamalassa - samasta liikkeestä ostin myös yöostokseni! Tällä kertaa mukaan tarttu 2x2 kerää limenvihreää ja grafiitinharmaata (johon olen nyt jostain syystä hurahtanu). Aikasemmin ostin 2x2 kerää tummaa oliivinvihreää ja tummaa oljenkeltasta (leijonankeltaseksi sitä vois eräs ystävä kutsua...) Näitä sävyjä on kiva laittaa vaikka yhteen ja samaanki työhön! Ja voi että, se on pehmeää tuo alpakka!

Kiitos Silmu & Solmu messujen jälkeisestä tarjouksesta myös! Pitänee poiketa pian...

Lisäksi ostoksia tein Sinellin kojussa, josta ostin täysin luontoni ja harrastuneisuuteni vastasesti ääriviivatarroja. Niillä ajattelin spaissata yhtä joululahjaa, joka kans pitäs saada alulle varmaan jossain vaiheessa... Teippitarha.fi myi ihania kuvioteippejä, joista mukaan tarttu sellanen leveä teippi, jossa on pieniä kehyksiä (esim. lahjapakettiin, kuvateksteille), ja sitä ajattelin käyttää tuohon samaisen lahjaan.

Viime vuonna ostin Keramiikkastudio Envaldsilta ihania kissakulhoja kaksi kappaletta, ja olisin mielelläni ostanu niitä nyt lisää, mutta tarjolla oli vain saman sarjan mukeja eri kokosina. Pitänee informeerata, että mie voisin ostaa niitä kulhoja ens vuona!

Lisäksi Sinellin kojusta jäi mieleen lasten valmistuspaketit, joissa oli materiaalit huopahirviön, huopahirviötyynyn tai huopahirviölaukun tekemiseen! Sellanen pitäs varmaan ostaa miesolennon siskontytölle, jota kovasti kiinnostas tehä kaikkia käsitöitä, ja olen luvannu jo opettaakki jossain vaiheessa...

Kotiin messuilta tulin vietyäni kaverin kotosalle, ja jo rappukäytävässä huomasin, että veljen kaimamyrskyhän oli katkonu sähköt. Miesolento oli torkkumassa, ja kerto, että sähköt oli ollu poissa jo yhdestä asti, eli reilut kolme tuntia. No, ei siinä mitään: sytyttelin kynttilät ja tuikut ja otin ostamani lankavyyhdit esille, ja ruvettiin niitä sitte miesolennon kans kerimään! Tuli jotenki vanhanaikanen fiilis, ko huonossa valaistuksessa koitettiin niitä villoja selvitellä (eka vyyhti meinas mennä koko ajan sotkuun). Miesolento ei oikein hommasta tykkää, mutta onneksi sentään suostuu auttamaan; on se yksin aika hankala tehä ilman vyyhtipuuta!

Sähköt palautu illan myötä, mutta olihan se toisaalta kiva olla välissä ilman teknisiä ärsykkeitä, syä kylmää ruokaa ja lukea taskulampun valossa...

Revontulilapaset

 Väljät ja rennot lapaset lappilaiseen tyyliin!

Koko: nainen (mies) Koot ovat suuntaa-antavat: naisten koko on melko väljä, miesten koko sitä hieman suurempi, mutta koot ovat riippuvaisia käsialasta.

Tarvikkeet: Novita 7 veljestä -lankaa vihreää ja mustaa noin 50 g molempia, grafiitinharmaata noin 100 g.
Puikot: naisten lapasiin puikot nro 3 ja 3,5, miesten lapasiin nro 3,5 ja 4, tai käsialan mukaan.
Mallineuleet: sileä oikea suljettuna neuleena: neulo kaikki s:t oikein. Joustinneule: neulo *2 o, 2 n*, toista *-*

Huomioitavaa: Kirjoneuleessa on kerroksia, joilla tarvitaan kahden värin sijaan kaikkia kolmea väriä. Voit joko neuloa nämä käyttäen kolmea lankaa (varmista, ettei jää pitkiä lankajuoksuja nurjalle) tai neuloa kahdella langalla ja lisätä kolmannen värin myöhemmin silmukoita jäljentävällä ompeleella.

Tee näin:

Nyppyreuna: Luo 48(54) s grafiitinharmaalla puikoille nro 3,5(4). Neulo 4 krs sileää oikeaa suljettuna neuleena.

Vinkki: Jos haluat välttyä aloituslangan päättelyltä myöhemmin, tee näin: neulo ensimmäinen krs normaalisti. Toisen krs:n alussa ota aloituslanka kerältä tulevan langan mukaan ja neulo molemmilla 4-5 s. Neulo krs loppuun. Kolmannen krs:n alussa neulo tuplasilmukat yhtenä. Lanka on päätelty!

5. krs: *ota langankierto puikolle, tee ylivetokavennus (nosta 1 s neulomatta, neulo 1 s oikein, vedä nostettu neulotun yli)*, toista *-* krs loppuun. Neulo vielä 4 krs sileää. Neulo seuraavalla krs:lla aloitusreuna yhteen puikon silmukoiden kanssa: Nosta aloitusreunan ensimmäinen silmukka vasemmalle puikolle (aloitus jää nurjalle), ja neulo 2 s oikein yhteen. Nosta aloituksesta seuraava s vasemmalle puikolle, 2 o yhteen, jne. Varmista, ettei aloituksesta jää silmukoita väliin, jotta reunasta tulee tasainen. Voit antaa aloituslangan pään jäädä reunuksen väliin, jos se on päätelty.

Neulo 1 krs sileää oikeaa ja neulo sitten varren kirjoneuleraita ruutupiirroksen mukaan alhaalta alkaen. Neulo vielä 3 krs:ta oikeaa grafiitinharmaalla. Miesten lapasissa kavenna viimeisellä krs:lla tasavälein 2 s (=52 s). Vaihda työhön puolta numeroa pienemmät puikot ja neulo harmaalla joustinneuletta 10 krs.

Vaihda paksummat puikot takaisin ja neulo 1 krs sielää oikeaa harmaalla, lisää samalla tasavälein yhteensä 6(2) s =54(54) s.

Aloita kärkiosan kirjoneulemallin seuraaminen. Kuvioon on jaettu s:t neljälle puikolle. Vasemman käden lapanen: Kun olet neulonut 9 krs:sta kuviota, siirrä peukaloa varten neljänneltä puikolta yhden s:n päässä puikon lopusta 10 s apulangalle odottamaan. Luo 10 s tilalle ja jatka neulomista normaalisti. Oikean käden lapasessa siirrä peukalon s:t kolmannen puikon alusta yhden s:n jälkeen.

Neulo kärkiosa loppuun ja tee kärkikavennukset ruutupiirroksen mukaan molemmissa reunoissa seuraavasti: puikoilla I ja III tee alussa ylivetokavennus, puikoilla II ja IV neulo 2 viimeistä s:aa oikein yhteen. Kun jäljellä on yhteensä 14 s, katkaise lanka ja vedä loppujen s:iden läpi.

Peukalo: Poimi kahdelle paksumalle puikolle odottamaan jätetyt 10 s. Poimi aukon reunasta lisäksi kahdelle puikolle yhteensä 14 s. Aloita ruutupiirroksen mallikerran neulominen odottamassa olleista silmukoista, neulo 1 krs sileää oikeaa vihreällä. Neulo poimitut s:t kiertäen oikein. Seuraava krs: seuraa mallikertaa ja neulo 10 s, tee seuraavan puikon alussa 2 x ylivetokavennus ja viimeisen puikon lopussa neulo 2 x 2 oikein yhteen (jää yhteensä 20 s). Neulo peukalon mallikerta loppuun. Jatka grafiitinharmaalla kaventaen joka kerroksella jokaisen puikon lopussa 2 oikein yhteen, kunnes jäljellä on 8 s. Katkaise lanka ja vedä jäljelle jääneiden s:iden läpi.

Päättele langanpäät ja tarvittaessa höyrytä lapaset varovasti hieman venytettyinä, jotta kirjoneule tasoittuu.

Kirjoneuleen ruutupiirrokset

You're gonna hear me yawn!

Nyt onki tapahtunu kaikenlaista tässä viikon aikana, ja ittekki vasta nyt olen tajunnu, mitä kaikkea!

Alotetaan vaikka alusta. Sain toissa viikonloppuna puhelun eräältä ihmiseltä, jolle olen tehny käsityötuotteita, ja se tartti ns. kalja-Karhu-maton. No lupauduin sen tekeen, koska kuteetki löyty häneltä (sitä oikeaa keltasta on vaan niin vaikea löytää...), ja ajan varasin tämän viikon maanantaille tuonne vanhalle tutulle Väliasemalle. Matto käytiin tekemässä, ja tässä on siitä todistusaineistoa.
 

Tältä Karhulta puuttuu vielä kieli, joka täytyy pujotella punasella kuteella jälkikäteen, eikä hapsujakaan ole vielä solmittu (dead-line huomiseksi). Tämän tekniikan on kehittäny Peter Collingwood, ja kangaspuihin tarvitaan tuommoset poimintalaudat (2 kpl), jotka kiinnitetään niisivarsien yläpuolele. Kuulostaa kamalan monimutkaselta, mutta varsinki, jos poimintalaudat on valmiiksi laitettu, niin on aika helppo kutoa, etenki yksinkertasia malleja. Lyhyesti tällä tekniikalla voi muuttaa tiettyjen loimilankojen niisintää kesken työn, mitä ei normaalisti pysty tekemään. Noissa Väliaseman poimintalautapuissa on sidoksena täyskuvikas, jolla saa siis tuollasia kaksipuoleisia töitä (lähinnä mattoja) tehtyä. Toinen puoli on aina vastaväreissä.

Tässä vielä aikasempia Karhuja, joita olen tehny. On niitä iso liuta muitaki malleja, mutta jääköön nyt toiseen kertaan...

Hypätään vielä viime viikonloppuun sen verran, että lupauduin tälle samalle ihmiselle tekemään vielä pääkallolapaset lapsenlapselle, ja ne kilisytin valmiiksi jo sillon viikonloppuna. Ne on tosin edelleen päättelyä vaille, ja seki pitäs tänään vielä saada hoidetuksi...

 

Ei niin käsitöisillä aiheilla jatkuu: Tiistaina olin pakotettu käymään työkkärissä jonkulaisessa nuorisotapahtumassa (joka koostu reilusta kymmenestä myöhäisteinistä). Oli ihan hyödyllistä infoa työnhakuun ja koulutukseen liittyen, ja sain sieltä kuulla tällasesta nuorten uravalmennuskoulutuksesta, joka oli alkanu edeltävänä päivänä. Koulutuksessa oli kuitekki vielä tilaa parille ihmiselle, joten ilmoittauduin mukaan. Keskiviikosta eteenpäin aina jouluaatonaattoon asti istun siis samanlaisten myöhäisteinien kans valmennustunneilla. Se on ollu toisaalta ihan mielenkiintosta ja antosaa, mutta toisaalta vähän liian leikkimielistä yläastetason juttua. Henkilökohtanen keskustelu valmentajan kans on ollu tähän asti parasta, ja toivottavasti sellasta tulis lisääki...

Tuon takia on menny suunnitelmat vähän sekasin, ja käsityöt on seisonu (tosin tauoilla teen sielä äitille sukkia). Esimerkiksi meidän pitäs hommata miesolennon kans passit tammikuun lopulle sijoittuvaa anopin synttärimatkaa varten, mutta ei tullu vielä laitettua sitä vireille. Kuvat tosin käytiin jo ottamassa keskiviikkona, että onhan seki askel...

Torstaina uravalmennuksessa oli luvassa Tampereen reissu, johon sisälty info oppisopimuskeskuksella sekä vierailu erään suuren rekrytointifirman tiloihin. Ensimmäinen oli kiinnostava, koska toivoisin pääseväni opiskelemaan oppisopimuksella jonku uuden ja hyödyllisen ammatin. Toka puolestaan oli hiukan tylsempi; konsultti puhua pölötti koko ajan ja kehu, kuinka hyvä järjestelmä tuo vuokratyöhomma on. My ass! Mut ei siitä sen enempää.

Ruokatauolla kävin Seppälässä, josta tarttu mukaan uuden malliston farkut. Edelleen osastona oli Great Girls, mutta koko on pudonnu jo 44:seen! Ja kerranki Seppälän mallistosta löyty oikeasti sopivat housut mulle: vyötärö ei ulotu tisseihin ja lahkeet on tiukat. Olihan niilä hintaa, mutta edelliset farkut alkaa olla joko liian isot tai rikki.

Heti tuon Tampere-episodin jälkeen ehdin just ja just syödä kotona, ko oliki aika hypätä miesolennon siskon kyytiin ja suunnata IKEAan. Tarkotushan oli olla vain seurana ja mahdollisena kantoapuna, mutta hitto: niinhän siinä kävi, että rahaa meni sinnekki! Mukaan tarttu sellanen lasten muovijakkara, jollasta olen kaivannu ihan omaan käyttöön (esimerkiksi säärien vahaaminen onnistuu kivemmin sellasella ko lattialla virumalla), pari uutta laatikkoa Expedit-hyllyyn sekä pitkä jalkalamppu, jollasta olen myös kaipaillu jo jonku aikaa.

Olen aiemmin puhunu siitä minun keinutuoliprojektista hieman, ja opehan lupasi, että saisin sen pian valmiiksi. Noh, sehän tarkotti ankaraa uudelleenjärjestelyä olohuoneessa, että tulokas saadaan pian mukaan sisustukseen. Perjantaina sitte otin ja tyhjentelin pari hyllyä, joista eka siirty makkariin ja toka ekan paikalle. Näin sain nurkan vapaaksi, ja sinnehän se eilispäivänä valmiiksi tullu keinutuoli tupsahti ko valettu.

Mörkö oli aluksi hyvin ihmeissään tästä siirtelyprosessista, ja eniten sitä ihmetytti, että yks sen pesäpaikoista (IKEAn Expedit-hyllyyn mitotettu kahvipusseista tehty kori) oli siirtyny toiselle puolelle olkkaria. Aika pian se kuitekki hyväksy tämän järjestelyn, vaikka korin paikka siirtyki kolmannesta kerroksesta toiseen... Ps: nuo kaks vihreää laatikkoa on täynnä lankaa, ja yks mustista on täynnä keskeneräsiä töitä!

Eilinen meni siis verhoillessa, ja pieni kiire suoraan sieltä oli miesolennon vanhempien luo, jossa isänpäivää vietettiin päivää etuajassa. Lahjaksi appiukko sai minun tekemät sukat ja kortin. Nyt varmaan uskaltaa laittaa kuviaki noista isänpäiväkorteista, ko ne on jo jaettu (omalle isälle ja papalle postin kautta).

Ylin on omalle isälleni (mulla on 2 veljeä). Toinen karhukortti on appiukolle, siihen tein vain isäkarhun ja esikoiskarhunpennun, vaikka miesolennollaki on pari sisarusta. Vika on tietysti minun papalle. Vinkkiä näihin kortteihin, ja kaavat sain Suuri Käsityö-lehdestä 10/2013.

Tästä kaikesta tuliki mieleen, että pitääpä kilauttaa iskälle ja papallekki!