torstai 3. lokakuuta 2013

Tilulilulaa!

Kamalaa, mie en tajunnu, että nyt on jo lokakuu!! Siis vastahan oli kesä eikä tarvinnu ottaa takkia mukaan, ko lähti ulos, ja nyt ei pärjää ilman pipoa ja hanskoja! Miten??

Kuten näkyy, mie en pahemmin kattele kalenteria. Sen verran olen kattonu, että siivoustyöt päätty viime perjantaina, ja tämän viikkoa olen ollu vailla vakituista työtä. Ei se haittaa, ehtiipä tehä taas niitä keskeneräsiä käsitöitä, ja kirjottaa tänne. Eilen kävin tosin yhessä työhaastattelussa, sellasessa brodeerausfirmassa. Kivan olonen paikka, pieni perheyritys, jossa tuntu olevan hyvä ilmapiiri, ja työkin vaikutti mielenkiintoselta. En tiä, toinko sitä haastattelussa tarpeeksi hyvin esille, mutta kotona ajattelin, että voisin kyllä sopia sinne työntekijäksi... Se olis tosin vain vuodenvaihteeseen asti kestävä homma, eikä palkkakaan päätä huimaa, mutta mielelläni silti lähtisin kokeilemaan! Olis edes hiukan tätä omaa alaa sivuavaa työtä...


Käytiin miesolennon kans kävelyllä maanantaina aamupäivällä. Kävely kahestaan on jo sinänsä hiukan harvinaista (mie tykkään power walkata, miesolennon juttu on taas leisurely stroll - jonka lausuminen on muuten ehkä kamalinta ko ko englannin kielessä!), mutta tuo ajankohta yllätti minutki. Oli se tosin mukava herätys päivään, eikä tosiaankaan ollu ruuhkaa!


Löydettiin tommosia kivikasoja. Lieneekö nämä jotain Suomen muinaisjäänteitä, vaiko vain rakennustöistä unohtunutta jätettä? Kuka tietää...

Miesolento pelasti joskus kesällä leluhämähäkin autotieltä, ja asetti sen tuossa seuraavassa kuvassa olevan kiven lähistölle. Koitettiin ettiä sitä, mutta ilmeisesti joku lapsi on jo ottanu sen parempaan talteen, ja hyvä niin. Mie tosin olin sitä mieltä, että se on muuttanu asumaan tuohon kivenkoloon ja perustanu perheen jonku kivan tyttöhämähäkin kans, mutta kuulemma se on kaukaa haettu ajatus!


Muuten olen siis saanu aikaseksi käsitöitä. Tai no... En ole saanu mitään valmiiksi, mutta alotin taas yhen uuden! Nimittäin sellasen ihanan lämpimän villatakin talven varalle. On pakko tehä uus, ko aiemmat on niin valtavia päällä tämän hurjan laihdutuksen takia. Taitaa tulla vielä kalliiksi tämmönen, koska minun pitää käydä ostaan uus talvitakki (edellinen oli ko teltta) ja muutekki paidat alkaa olla pikkasen liian isoja. Housukoko ei ole pudonnu vielä ko yhdellä-kahdella numerolla, mutta pitäis niitäki varmaan pian hommata lisää... En valita, koska nyt on varmasti mukavampi käydä vaateostoksilla, ko sieltä oikeasti löytyy kivoja vaatteita, jotka vieläpä sopii päälle!

Uuden villatakin etukappale valmistumassa.

Tuon valmistuvan villatakin etukappaleisiin tulee ruudutus intarsiana, eli eräänlaisena kirjoneuleena. Malli on Novitalta. Tajusin tuota tehdessä, että en ole tainnu intarsiaa tehä oikeastaan koskaan mihinkään varsinaiseen työhön... Siinähän siis jokainen kuvio-osuus neulotaan omalta kerältä, mitä havainnollistamassa nuo kerät tuolla työn yläpuolella. Lanka ei kulje koskaan kuvion takana, eli kirjoneuleelle tyypillisiä lankajuoksuja ei synny, vaan värin vaihtokohdassa langat kierretään toistensa ympäri, jottei synny reikiä. Onneksi ostin tuon Debbie Stollerin neulontakirjan, koska muuten olisin varmasti ollu helisemässä noitten kerien kanssa (langat menee heti solmuun). Sankarineuloja nimittäin ei tee pieniä keriä pieniä kuvioita varten, vaan katkasee langasta noin sylyksen mittasen pätkän, joka on helppo vetää sotkeutuneesta lankasykkyrästä ulos! Toki lankaa tarvii silloin jatkaa usein (noissa salmiakkiruuduissa tarvin kaks sylystä per ruutu), mutta seki onnistuu helposti villalangalla: paksummalla langalla ohenna langanpäitä n. 5 cm:n matkalta, ohuessa ei välttämättä tarvi. Pistä ohennetut päät vastakkain ja kastele syljellä tai vedellä. Hankaa kämmenien välissä liitoskohtaa niin, että lämpiää - ja voilà! - olet huovuttanut langanpäät yhteen, eikä liitoskohtaa edes huomaa! Tosi kätevää!

Alotin samalla neulomaan myös tuon takin takakappaletta, johon ei tule kuvioita. Sitä voi tehä silloin, ko aivot ei jaksa miettiä noita kuvioitten vääntämisiä. Alotuksen tein italialaisella luomistavalla, joka onki oikeastaan aika helppo. Debbie Stoller viittasi samaan luomistyyliin putkimaisena luomistapana, ja sitähän se oikeastaan on: näyttää, niinku joustinneule vain jatkuis luomisreunan ympäri, ja lopputulos on tosi siisti. Kannattaa kokeilla!

Tiistaina kävin pitkästä aikaa kutomassa, siis ihan kangaspuilla. Täällä Nokiallahan on tuo tuttuakin tutumpi Väliasema, jossa siis suoritin ohjaustoiminnan artesaanitutkinnon oppisopimuksella. Siellä voi käydä kutomassa kuka vaan, loimet on valmiina puissa. Kutasin yhen maton eräälle kaverille tämän omista kuteista (siitä ei oikein saanu hyvää kuvaa, ko en viittiny avata rullalta), ja hetken mielijohteesta kävin illalla vielä kutomassa pannunalusia, kenties lahjoiksi tai tuliaisiksi jollekki...


Pannunalusrullasta tuli kivan värinen. Minun oli tarkotus ottaa kuva tuosta rullasta jo silloin ko se oli vielä puissa, ja otin illalla kameranki mukaan sitä varten, mutta niinhän siinä sitte kävi, että unohin kameran pyörän koriin! Muistin koko vempeleen vasta sitte ko olin lähössä ja oli tarkotus ottaa se kuva - eikä se tietenkään enää sielä korissa ollu! Sen tilalla oli lappu, jossa luki, että viereisen Hempankaaren työntekijä oli ottanu sen talteen, ettei joudu vääriin käsiin, ja voisin hakea sen sieltä. Eihän se enää illalla auki ollu, joten läksin sitte kotiin ilman kameraa. No, hyvä tosin, ettei sitä pöllitty. Tänään vasta kattelin sitte tätä blogia varten kuvia, ja huomasin, että sinne oli ilmestyny kuva, jota en ole itte ottanu! Lieneekö vahinko-otos?


Muita asioita, mitkä tällä hetkellä on "tapetilla": Pakko ruveta harrastaan jotain liikuntaa joka päivä, koska tuo iskiaksen tapanen vaivaa edelleen, eikä tykkää yhtään siitä, että istuskelee kotona koko ajan. Tänään ehkä hyötyliikuntana kävelen apteekille ostamaan lisää monivitamiinia...

Olen aivan ihastunu noihin puisiin koruihin, erityisesti plug-in korviksiin, joita muun muassa Crazy Factory myy! Varsinki nuo laserkaiverretut on tosi nättejä - vaikken ole vielä sellasta "must have"-kuviota löytäny. Mulla ois alennuspisteitäki just sopivasti, ei kai se haittaa jos tilaan, eihän?

Kuva Crazy Factor-verkkokaupasta.

Mulla on pyöriny viime aikoina kaks rimpsua päässä, enkä tiä miksi ja miten ne on mieleen tullukaan... Toinen on Muumeista löytyvä loitsu, jota Aliisan piti hokea: Milanossa, Saragossa, kanneloorum-lom, Barbarossa, tillin-tallin, tilulilulaa! Ja toinen on ilmeisesti lista konjunktioista, joita äikän tunnilla opeteltiin ulkoa tämän rimpsun avulla (ala-asteella jopa?): että, jotta, koska, kun, kuin, jos, vaikka, sillä, näet, nimittäin! Pelottavaa, miten hyvin tuollaset kumpuaa mieleen jostain monen vuoden takaa...

PS: Sain viimein uuden akun tähän minun läppäriin! Hyvin toimii taas! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti